Monisikiöraskaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kanadalaiset Dionnen viitoset vuonna 1947.

Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskaus on aina riskiraskaus, koska siinä sekä odottava äiti, että syntymättömät vauvat joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin yhden sikiön raskaudessa.

Monisikiöraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat, esimerkiksi lapsettomuushoidot ja aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Riski saada esimerkiksi kaksoset lisääntyy varsinkin, jos äiti itse on kaksonen. Eli monisikiöraskaus on joko sattuma tai sitten se aiheutuu äidin hormoni- tai keinohedelmöityshoidoista.[1]

Kaksosraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ihmiskaksoset

Yleisemmässä vaihtoehdossa naiselta irtoaa kerralla kaksi munasolua, jotka kummatkin hedelmöittyvät kohdatessaan siittiön. Kaksoset ovat erimunaiset eli epäidenttiset ja he voivat näin olla samaa tai eri sukupuolta ja voivat olla hyvinkin eri näköisiä. Epäidenttiset kaksoset ovat siis käytännössä tavalliset sisarukset, jotka vain sattuivat syntymään samana päivänä.

Harvinaisemmassa vaihtoehdossa siittiö hedelmöittää munasolun, joka jakautuu kahtia ja kumpikin puolikas kehittyy omaksi itsenäiseksi yksilökseen. Tässä tilanteessa kaksoset ovat identtisiä, he ovat aina samaa sukupuolta, heillä on sama veriryhmä ja he ovat hyvin paljon toistensa näköisiä.[2]

Kaksosista noin 30 % on identtisiä ja 70 % on epäidenttisiä. Siamilaiset kaksoset eli yhteenkasvaneet kaksoset ovat aina identtiset kaksoset.[3]

Kolmosraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kolmosraskaus

Yleisimmässä tapauksessa naiselta irtoaa kaksi munasolua, jotka molemmat hedelmöittyvät, ja joista toinen jakautuu kahtia, jolloin lapsista kaksi on identtisiä ja yksi epäidenttinen. Kaksi lapsista ovat näin ollen samaa sukupuolta ja heillä on sama veriryhmä ja kolmas vauva voi olla kumpaa sukupuolta tahansa.

Seuraavaksi yleisimmässä tapauksessa naiselta voi myös irrota kolme munasolua jotka kaikki hedelmöittyvät. Lapset ovat kaikki keskenään epäidenttisiä ja he voivat olla sekä tyttöjä että poikia.

Harvinaisimmassa tapauksessa naiselta irtoaa vain yksi munasolu, joka hedelmöittymisen jälkeen jakautuu ensin kahtia, ja sen jälkeen vielä toinen puolikas jakautuu yhä uudelleen kahtia. Lapset ovat keskenään identtisiä ja he ovat aina samaa sukupuolta ja heillä kaikilla on sama veriryhmä ja he kaikki ovat ulkonäöltään hyvin samannäköisiä.

Kolmosraskaudessa on lukuisia eri yhdistelmiä: Yleisimmässä tapauksessa syntyy 2 tyttöä ja 1 poika. Muut vaihtoehdot ovat 3 tyttöä tai 2 poikaa ja 1 tyttö, sekä harvinaisimpana 3 poikaa.[3]

Riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monisikiöraskauksiin liittyy aina tiettyjä riskejä, kuten ennenaikainen synnytys, keskosuus, hivenen verran suurempi sikiökuolleisuus ja pienipainoisuus. Monisikiöraskauksissa sikiöillä on vähemmän tilaa kehittyä kuin yhden sikiön raskauksissa, minkä vuoksi sikiöt painavat tavallista vähemmän. Kaksosvauva painaa keskimäärin 2 500 grammaa ja kolmosvauva 1 800 grammaa.

Vähäisemmän kasvutilan vuoksi monisikiöraskaus päättyy aikaisemmin kuin yhden sikiön raskaudet. Kaksoset syntyvät keskimäärin raskausviikoilla 37-38 ja kolmoset raskausviikolla 33, kun taas normaali yhden sikiön raskaus kestää 40 viikkoa. Ennenaikaisen synnytyksen ja sitä kautta keskosuuden johdosta vauvat joutuvat usein jäämään joksikin aikaa sairaalahoitoon ja hoidon kesto voi vaihdella muutamista päivistä useisiin kuukausiin.[3]

Synnytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun nainen synnyttää useamman kuin yhden vauvan kerralla, hän joutuu fyysisesti huomattavasti kovemmalle rasitukselle, kuin jos hän synnyttää vain yhden vauvan. Kaksoset pyritään synnyttämään vielä normaalilla alatiesynnytyksellä, mutta kolmoset syntyvät lähes poikkeuksetta keisarinleikkauksella suurten riskien takia.

Vanhempainvapaan ja äitiysavustusten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaksosista myönnetään ylimääräistä vanhempainvapaata 60 arkipäivää ja kolmosista 120 arkipäivää. Nelosista ylimääräistä vanhempainvapaata myönnetään 180 arkipäivää. Äitiysavustukset myös moninkertaistuvat monisikiöraskauden myötä. Perustuki on 140 euron veroton rahasumma tai äitiyspakkaus. Monisikiöraskauksissa ensimmäisestä syntyneestä lapsesta saa yhden äitiyspakkauksen tai rahasumman, kaksosista kolme pakkausta ja kolmosista kuusi. Vanhemmat voivat myös halutessaan saada osan äitiysavustuksesta rahana ja osan äitiyspakkauksina.

Monisikiöraskauksien yleisyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaksosia syntyy vuosittain noin 850 perheeseen. Kolmosia puolestaan syntyy yleensä 10-15 perheeseen/ vuosi. Edellisen kerran Suomessa syntyivät neloset vuonna 2014 ja viitoset vuonna 1977.[3]

Identtiset monikkoryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvinaisuudestaan huolimatta tunnetaan myös identtisiä monikkoryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kanadalaiset Dionnen viitoset. Identtisten kolmosten, nelosten ja vitosten määrä on maailmanlaajuisesti kuitenkin todella pieni. Tapauksia, joissa perheeseen on syntynyt identtiset kolmoset, neloset, tai jopa viitoset, on maailmassa vain muutamia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]