Monisikiöraskaus
Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskaus on aina riskiraskaus, koska siinä sekä odottava äiti että syntymättömät vauvat joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin yhden sikiön raskaudessa.
Monisikiöraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat, esimerkiksi lapsettomuushoidot ja aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Mahdollisuus saada esimerkiksi kaksoset lisääntyy varsinkin, jos äiti itse on kaksonen. Monisikiöraskaus on siis joko vaihteleva todennäköisyytinen sattuma tai sitten se aiheutuu äidin hormoni- tai keinohedelmöityshoidoista.[1]
Kaksosraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ihmiskaksoset
Yleisemmässä vaihtoehdossa naiselta irtoaa kerralla kaksi munasolua, jotka kummatkin hedelmöittyvät kohdatessaan siittiön. Kaksoset ovat erimunaiset eli epäidenttiset, ja he voivat näin olla samaa tai eri sukupuolta ja hyvinkin eri näköisiä. Epäidenttiset kaksoset ovat siis käytännössä tavalliset sisarukset, jotka vain sattuivat syntymään samana päivänä.
Harvinaisemmassa vaihtoehdossa siittiö hedelmöittää munasolun, joka jakautuu kahtia, ja kumpikin puolikas kehittyy omaksi itsenäiseksi yksilökseen. Tässä tilanteessa kaksoset ovat identtisiä, eli he ovat aina samaa sukupuolta, heillä on sama veriryhmä ja he ovat hyvin paljon toistensa näköisiä.[2]
Kaksosista noin 30 % on identtisiä ja 70 % on epäidenttisiä. Siamilaiset kaksoset eli yhteenkasvaneet kaksoset ovat aina identtiset kaksoset.[3]
Kolmosraskauden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kolmosraskaus
Yleisimmässä tapauksessa naiselta irtoaa kaksi munasolua, jotka molemmat hedelmöittyvät ja joista toinen jakautuu kahtia, jolloin lapsista kaksi on identtisiä ja yksi epäidenttinen. Kaksi lapsista ovat näin ollen samaa sukupuolta, ja heillä on sama veriryhmä, ja kolmas vauva voi olla kumpaa sukupuolta tahansa.
Seuraavaksi yleisimmässä tapauksessa naiselta voi myös irrota kolme munasolua, jotka kaikki hedelmöittyvät. Lapset ovat kaikki keskenään epäidenttisiä, ja kolmikossa voi olla sekä tyttöjä että poikia.
Harvinaisimmassa tapauksessa naiselta irtoaa vain yksi munasolu, joka hedelmöittymisen jälkeen jakautuu ensin kahtia, ja sen jälkeen vielä toinen puolikas jakautuu vielä uudelleen kahtia. Lapset ovat keskenään identtisiä, eli he ovat aina samaa sukupuolta, heillä kaikilla on sama veriryhmä ja he kaikki ovat ulkonäöltään hyvin samannäköisiä.
Kolmosraskaudessa on lukuisia eri sukupuoliyhdistelmiä: Yleisimmässä tapauksessa syntyy 2 tyttöä ja 1 poika. Muut vaihtoehdot ovat 3 tyttöä tai 2 poikaa ja 1 tyttö, sekä harvinaisimpana 3 poikaa.[3]
Riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monisikiöraskauksiin liittyy aina tiettyjä riskejä, kuten ennenaikainen synnytys, keskosuus, hivenen verran suurempi sikiökuolleisuus ja pienipainoisuus. Monisikiöraskauksissa sikiöillä on vähemmän tilaa kehittyä kuin yhden sikiön raskauksissa, minkä vuoksi sikiöt painavat tavallista vähemmän. Kaksosvauva painaa keskimäärin 2 500 grammaa ja kolmosvauva 1 800 grammaa.
Vähäisemmän kasvutilan vuoksi monisikiöraskaus päättyy aikaisemmin kuin yhden sikiön raskaudet. Kaksoset syntyvät keskimäärin raskausviikoilla 37–38 ja kolmoset raskausviikolla 33, kun taas normaali yhden sikiön raskaus kestää 40 viikkoa. Ennenaikaisen synnytyksen ja sitä kautta keskosuuden johdosta vauvat joutuvat usein jäämään joksikin aikaa sairaalahoitoon, ja hoidon kesto voi vaihdella muutamista päivistä useisiin kuukausiin.[3]
Synnytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun nainen synnyttää useamman kuin yhden vauvan kerralla, hän joutuu fyysisesti huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin jos hän synnyttää vain yhden vauvan. Kaksoset pyritään synnyttämään vielä normaalilla alatiesynnytyksellä, mutta kolmoset syntyvät lähes poikkeuksetta keisarileikkauksella suurten riskien takia.
Vanhempainvapaan ja äitiysavustusten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kaksosista myönnetään ylimääräistä vanhempainvapaata 60 arkipäivää ja kolmosista 120 arkipäivää. Nelosista ylimääräistä vanhempainvapaata myönnetään 180 arkipäivää. Äitiysavustukset myös moninkertaistuvat monisikiöraskauden myötä. Perustuki on 170 euron veroton rahasumma tai äitiyspakkaus. Monisikiöraskauksissa ensimmäisestä syntyneestä lapsesta saa yhden äitiyspakkauksen tai rahasumman, kaksosista kolme pakkausta ja kolmosista kuusi. Vanhemmat voivat myös halutessaan saada osan äitiysavustuksesta rahana ja osan äitiyspakkauksina.
Monisikiöraskauksien yleisyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kaksosia syntyy vuosittain noin 800 perheeseen. Kolmosia puolestaan syntyy n. 10 perheeseen vuodessa. Edellisen kerran Suomessa syntyivät neloset vuonna 2016[4][5] ja viitoset vuonna 1984[6].
1950-luvulla paljon julkisuutta tiedotusvälineissä saivat Suomen ensimmäiset eloonjääneet neloset, Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1951[7] syntyneet Jouppilan neloset. Hormonihoidon tuloksena syntynyt katras, kolme poikaa ja yksi tyttö, kutsuttiin vanhempineen kunniavieraiksi moniin tapahtumiin, kuten maatalousnäyttelyihin ja eri järjestöjen kesäjuhliin[8]. Perheestä tehtiin monia aikakauslehtijuttuja[9] ja muun muassa parin minuutin uutiskatsausfilmi[10]. Vuoden 2020 helmikuussa ilmestyi Docendon kustantama, Helena Jouppilan ja Sanna Walleniuksen kirjoittama kirja Neloset – Jouppilan sisarusten tarina.
Ennätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
4.5.2021 malilainen Halima Cisse synnytti kerralla yhdeksän vauvaa: viisi tyttöä ja neljä poikaa.[11] Guinnessin ennätystenkirjan mukaan Cisse pitää hallussaan ennätystä suurimmassa monisikiöraskaudessa, jossa kaikki lapset selvisivät elossa[12].
Aiemmin ennätystä piti hallussaan yhdysvaltalainen Nadya Suleman, joka synnytti kuusi poikaa ja kaksi tyttöä tammikuun 26. päivänä 2009[13].
Kesäkuussa 2021 eteläafrikkalaisen Gosiame Thamara Sitholen, 37, raportoitiin synnyttäneen kymmenen lasta[14], mutta tapaus paljastui huijaukseksi[15].
Identtiset monikkoryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harvinaisuudestaan huolimatta tunnetaan myös identtisiä monikkoryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kanadalaiset Dionnen viitoset. Identtisten kolmosten, nelosten ja viitosten määrä on maailmanlaajuisesti kuitenkin todella pieni. Tapauksia, joissa perheeseen on syntynyt identtiset kolmoset, neloset tai jopa viitoset, on maailmassa vain muutamia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Monisikiöraskaus (Arkistoitu – Internet Archive), Kaksplus.fi
- ↑ Kaksosraskaus, Helistin.fi
- ↑ a b c Suomen monikkoperheet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salminen, Pauliina: Jämsäläisperhe sai neljä vauvaa kerralla: ”Nelosia syntyy Suomeen todella harvoin”. Keskisuomalainen, 9.11.2016, s. 3.
- ↑ Suomessa syntyneet monikot Suomen Monikkoperheet ry. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ Hurmas, Mira: Yksi perhe Suonenjoella koki tragedian, joka vetää sanattomaksi – hautakiveen on kaiverrettu kuuden vauvan nimet Ilta-Sanomat. 4.11.2023. Viitattu 1.12.2023.
- ↑ Historialliset tapahtumat 10.6.2017 Nettikalenteri Päivyri.fi. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ Perälä, Reijo: Maaseudun nuoret aatteen asialla Yle Elävä arkisto. 24.3.2014. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ Mm. Seura 33/1951, Suomen Kuvalehti 38/1951 ja 24/1952, Kotiliesi 13–14/1952 ja Uusi Kuvalehti 1/1953.
- ↑ Jouppilan neloset (1954) Elonet.
- ↑ Malilainen nainen sai kerralla yhdeksän vauvaa – kaksi lapsista tuli yllätyksenä Yle Uutiset. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-children-delivered-at-a-single-birth-to-survive
- ↑ Most children delivered at a single birth to survive Guinness World Records. Viitattu 5.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Eteläafrikkalaisnaisen uskotaan synnyttäneen kerralla 10 lasta Ilta-Sanomat. 9.6.2021. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ South African 10 babies story not true, inquiry finds BBC News. 23.6.2021. Viitattu 24.6.2021. (englanniksi)