Mona Sahlin
| Mona Sahlin | |
|---|---|
 Mona Sahlin pitämässä puhetta vappuna 2011. |
|
| Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puoluejohtaja | |
|
17.3.2009–25.3.2011
|
|
| Edeltäjä | Göran Persson |
| Seuraaja | Håkan Juholt |
| Kansanedustaja | |
|
1982–1996, 2002–
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. maaliskuuta 1957 Sollefteån kunta, Ruotsi |
| Tiedot | |
| Puolue | Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue |
 Nimikirjoitus |
|
Mona Ingeborg Sahlin (o.s. Andersson, s. 9. maaliskuuta 1957 Sollefteå) on ruotsalainen poliitikko. Hän toimi sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajana vuosina 2007–2011.[1][2] Sahlin on istunut kansanedustajana vuodesta 1982 lähtien. Hän toimi työministerinä Ingvar Carlssonin hallituksessa vuosina 1990–1991. Vuoden 1994 valtiopäivävaalien jälkeen hänestä tuli varapääministeri oltuaan puoluesihteerinä näkyvästi esillä vaalikampanjassa.
Sahlinista odotettiin Ruotsin ensimmäistä naispääministeriä, mutta loppuvuodesta 1995 paljastuneet luottokortin väärinkäytökset johtivat vetäytymiseen päivänpolitiikasta. Hän oli käyttänyt valtion luottokorttia omiin ostoksiinsa yli 50 000 kruunun edestä.[3] Sahlin perusteli holtittomuutta muun muassa lastenhoitoon liittyvillä seikoilla ja ilmoitti haluavansa pitää taukoa politiikasta. Lehdistötilaisuudessa 16. lokakuuta 1995 Sahlin syytti luottokorttisotkusta epäselviä sääntöjä[4].
Sahlin palasi hallitukseen vuonna 1998, jolloin hän nousi apulaiselinkeinoministeriksi. Paluuta siivitti hänen kokemuksistaan kirjoittamansa kirja Med mina ord (1996), josta tuli Ruotsissa myyntimenestys. Vaalikaudella 2002–2006 hän toimi yhteiskuntasuunnitteluministerinä. Lisäksi hänen vastuualueellaan olivat tasa-arvoasiat.
Sahlin valittiin yksimielisesti sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi maaliskuussa 2007.
Toukokuussa 2016 syntyi uusi kohu, kun kävi ilmi, että Sahlin oli antanut kollegalleen valheellisen tulotodistuksen. Teko on poliisin tutkittavana ja Sahlin eroaa tehtävästään kulttuuriministeriössä.[5]
Sahlin liittyi sosiaalidemokraattiseen nuoriso- ja opiskelijajärjestöön jo vuonna 1973. Hän osallistui Vietnamin sotaa vastustaneisiin mielenosoituksiin.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahlinilla on tytär Ann-Sofie (s. 1978) David Peñan kanssa. Hän meni naimisiin Bo Sahlinin kanssa 1982 ja heillä on kolme yhteistä lasta, Jenny, Gustav ja Johan. Johan kuoli alle yksivuotiaana.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sahlin nominated as Social Democrat leader The Local. 17.1.2007. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Håkan Juholt Ruotsin demarien uudeksi johtajaksi MTV3.fi. 25.3.2011. Viitattu 3.9.2011.
- ↑ Robert Triches: Nu är tobleroneaffären historia Aftonbladet. 16.3.2007. Viitattu 13.9.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Ryden, Daniel: ”Mona Sahlin selittelee tekosiaan”, Maailmassa on virhe - 101 historiallista kömmähdystä, s. 77-79. Atena Kustannus Oy, 2012. ISBN 978-952-300-215-9.
- ↑ Mona Sahlin eroaa tehtävästään - poliisitutkinta valheellisen todistuksen antamisesta Iltalehti. 5.5.2016. Viitattu 18.5.2016.
- ↑ Paul O'Mahony: Profile: Mona Sahlin The Local. 18.1.2007. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Profile: Mona Sahlin (The Local) (englanniksi)
| ||||||||||||||
