Moise Tšombe
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Moise Tšombe | |
|---|---|
 |
|
| Katangan presidentti | |
| Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri | |
| Edeltäjä | Cyrille Adoula |
| Seuraaja | Évariste Kimba |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1919 Musamba, Belgian Kongo |
| Kuollut | 29. kesäkuuta 1969 (49 vuotta) Alger, Algeria |
| Tiedot | |
| Puolue | CONAKAT |
| Uskonto | kristitty |
Moise Kapenda Tšombe (10. marraskuuta 1919 – 29. kesäkuuta 1969 Alger[1]) oli kinshasankongolainen poliitikko ja valtiomies.
Tšombe syntyi varakkaan kongolaisen liikemiehen poikana Musumbassa, Belgian Kongossa. Hän kävi koulun amerikkalaisten lähetyskoulussa. 1950-luvulla hän osti kauppaketjun Katangan provinssista ja liittyi politiikkaan perustamalla CONAKAT-puolueen.
Vuoden 1960 vaaleissa CONAKAT voitti koko Katangan alueella, ja Tšombe julisti samana vuonna maakunnan itsenäiseksi, muttei onnistunut saamaan sille ulkovaltojen tunnustusta.[2] Tšomben julistuksen takana oli se, että hän ei halunnut keskushallituksen käyttävän vauraan maakunnan kaivannaisvarantoja. Tšombe julisti elokuussa 1960 maan olevan kaaoksessa ja pyysi belgialaisia joukkoja kouluttamaan katangalaisia sotilaita.
Vuonna 1961 Tšomben päävastustaja Patrice Lumumba vangittiin ja teloitettiin.[2] Kristitty Tšombe oli kommunistivastainen, päinvastoin kuin Lumumba. Lumumban seuraaja Cyrille Adoula vetosi YK:ssa ja saikin YK:n joukot tuekseen.
Vuonna 1961 YK:n sotilaat saapuvat Katangaan. Tšombe pakeni Pohjois-Rhodesiaan ja myöhemmin Espanjaan. Vuonna 1963 hän palasi Kongoon uuden hallituksen ministeriksi.
Presidentti Joseph Kasa-Vubu erotti Tšomben 25. marraskuuta 1963. Tsombe palasi Kongoon vuonna 1964 ja nousi maan pääministeriksi. Vuonna 1965 armeijan esikuntapäällikkö Joseph Mobutu teki vallankaappauksen ja syrjäytti Kasa-Vubun. Lokakuussa 1965 Mobutu nosti maanpetossyytteen Tšombea vastaan, joka pakeni taas Espanjaan.
Tšombe tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Hän asui Espanjassa, mutta 1. heinäkuuta 1968 hänen yksityinen lentokoneensa kaapattiin Ibizasta ja pakotettiin laskeutumaan Algeriin, Algeriaan. Kaappauksen takana väitettiin olleen ranskalainen Francis Bodenan joka oli Ranskan tiedustelupalvelun SDECE:n agentti [3] joka oli luultavasti lyöttäytynyt maapaossa Madridissa asuneen Tšomben ystäväksi ja houkutellut hänet suuren palkkion toivossa ansaan.
Kongon presidentti Joseph Mobutu esitti Algerian pääministeri Houari Boumédiènnelle luovutuspyynnön. Tšombea syytettiin Kongossa Katangan siviiliväestön ja kongolaisten pakolaisten surmaamisesta. Lisäksi Tšombe oli kutsunut maahan lukuisia eurooppalaisia, lähinnä Ranskan muukalaislegioonan ja belgialaisia, rhodesialaisia, eteläafrikkalaisia valkoisia palkkasotureita, kaatamaan Mobutun hallinnon. Algerin korkein oikeus käsitteli Tšomben kohtaloa ja antoi päätöksen, jonka mukaan tämä luovutettaisiin Kongoon. Luovutusta ei kuitenkaan tapahtunut, sillä pääministeri Boumédiènne ei kirjoittanut luovutusasiakirjaa.
Kone, jolla Tšombe oli matkalla kidnappauksen aikana, oli vuokrattu englantilainen kaksimoottorinen Hawker Siddeley HS125 -suihkukone, jota ohjasivat englantilaiset lentäjäkapteenit Trevor Coppleston ja David Taylor. Lentäjät vapautettiin Algerissa ja palasivat kotimaahan. Tšombe vangittiin ja asetettiin kotiarestiin Algeriassa.
Kongon hallituksen mukaan Tšombe oli matkalla Afrikkaan. Hänen väitettiin tehneet belgialaisten upseerien kanssa salaliittosopimuksen Katangan ja Keski-Kongon taloudellisten kohteiden sabotoinnista ja presidentti Mobutun kaatamisesta.
Kun tieto Tšomben kaappauksesta tuli kongolaisten tietoon, Kisanganissa ja Bukavussa alkoivat taistelut Tšomben valkoisten palkkasoturien ja Kongon armeijan välillä. Palkkasotureiden johtaja, ranskalaissyntyinen eversti Bob Denard, oli jo haavoittunut ja lentänyt sairaalahoitoon Rhodesiaan. Kapinalliset ottivat panttivankeja. Myös belgialaisten plantaasit olivat tulitusten kohteina sekä Mobutulle uskollisia belgialaissotilaita oli vastassa.selvennä Palkkasoturit joutuivat alakynteen ja osa kuoli taisteluissa tai pakeni Portugalin Länsi-Afrikkaan. Kongosta evakuoitiin suurin osa länsimaalaisista kansalaisista, myös suomalaisia opettajia, sekä valkoisia teknikkoja ja insinöörejä perheineen. He olivat paenneet Biafraan ja sieltä Lagosiin, josta heidät evakuoitiin Brysseliin.
29. kesäkuuta 1969 Tšombe kuoli vankina 49-vuotiaana Algerissa, sairaalalähteiden mukaan sydänhalvaukseen. Hänet on haudattu Etterbeekin hautausmaalle Brysselin liepeillä[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Moise Kapend Tshombe. Find a Grave. Viitattu 23.1.2022.
- ↑ a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 199–200. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
- ↑ Gibbs, David N. (1991). The Political Economy of Third World Intervention. University of Chicago Press, 152, 167–168. ISBN 0-226-29071-9.
- ↑ "Tshombe is Buried in Brussels; Sons Weep at His Grave", 6 .7.1969, p. 6. Luettu 18 .1.2016.
| ||||||||||||||||||
