Mitokondrio-Eeva
Mitokondrio-Eeva on nimitys, jolla viitataan kaikkien nykyään elävien ihmisten viimeiseen yhteiseen esiäitiin katkeamattomassa äitilinjassa.
Mitokondrio sisältää DNA:ta (mtDNA), joka on noin 16 600 emäksen mittainen rengasmainen DNA-molekyyli. Mitokondriossa DNA:ta on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin tumassa.[1] Jälkeläinen saa hedelmöityksessä mtDNA:n vain äidiltä (uniparentaalinen periytyminen), kun taas tuman DNA:n jokainen saa molemmilta vanhemmiltaan.
MtDNA:ssa tapahtuu paljon mutaatioita, jotka eivät korjaannu korjausmekanismien tehottomuuden vuoksi, joten mutaatiot jäävät mtDNA:han. Mutaatioita käytetään apuna äitilinjojen määrittämisen. Mutaatioiden hierarkkisuus muodostaa äitilinjoja, ja samanlaiset mtDNA:n tyyppiryhmät muodostavat niin kutsuttuja haploryhmiä. Haploryhmät jakautuvat maantieteellisesti afrikkalaisiin, eurooppalaisiin sekä aasialaisiin, joista polveutuvat alkuperäisamerikkalaiset.[2]
Koska isän perimä ei ole vaikuttanut mitokondrion DNA:han eikä näin ollen sen mutaatioihin ja mutaatioiden on katsottu tapahtuneen suhteellisen säännöllisesti, tutkijat ovat yksilöiden mitokodrioiden DNA:n avulla voineet määrittää, miten kauan sitten tämä äitilinjan kantaäiti on elänyt. Pisimmän katkeamattoman äitilinjan esiäitinä pidetään noin 200 000 vuotta sitten Afrikassa elänyttä naista, jota on kutsuttu nimellä Mitokondrio-Eeva.[3]
Mitokondrio-Eeva ei ollut oman aikansa ainoa nainen. Ihmisten populaatio on pienimmilläänkin ollut muutamia kymmeniä tuhansia yksilöitä. Muilta tuon ajan yksilöiltä on kyllä periytynyt nykyväestöihin muita (tuman) geenejä, mutta näiden polveutumisketjut ovat kulkeneet sekä miesten että naisten kautta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huoponen, K., Lappalainen, T. & Savontaus, M-L.: Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Duodecim, 2006, nro 122, s. 63–8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.11.2007.
- Niemi, M., Virtanen, I. & Vuorio, E. (1994). Solu- ja molekyylibiologia. Weilin + Göös
- Haapala, O. & Tuohimaa, P. (1993). Väestöbiologia. Ihmisen evoluutiosta ja populaatiobiologiasta. Tampereen yliopisto, Biolääketieteen laitos