Mitäs me taiteilijat
| Mitäs me taiteilijat | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Ville Salminen |
| Käsikirjoittaja |
Toivo Kauppinen Ville Salminen |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Harry Bergström |
| Kuvaaja | Kauno Laine |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Ville Salminen |
| Koreografi | Airi Säilä |
| Pääosat |
Uuno Laakso Sakari Halonen Siiri Angerkoski Assi Nortia |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 1952 |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Mitäs me taiteilijat on Ville Salmisen ohjaama elokuva vuodelta 1952.
Elokuvan tapahtuma-ajankohta on 1910-luku, ja ympäristönä on vaudeville-teatteri Olympos. Esiintyjätarjokkaista saa kiinnityksen onnekas P. Waltteri Vitikka (Sakari Halonen).
Yhtä kohtausta lukuun ottamatta elokuva on kuvattu sisätiloissa. Sen yleisömenestys oli esitysvuoden huonoimpia.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Uuno Laakso | … | vahtimestari Akseli Hynynen |
| Sakari Halonen | … | näyttelijä P. Waltteri Vitikka |
| Siiri Angerkoski | … | Albertina Hoikkanen |
| Assi Nortia | … | Sylvia, koreografi |
| Leif Wager | … | chanson-laulaja Valde Kannel |
| Kaarlo Halttunen | … | Teatteri Olympoon johtaja |
| Anton Soini | … | valkoisen hiiren omistaja |
| Evald Terho | … | pianisti |
| Harri Sinijärvi | … | pianonvirittäjä |
| Aarne Laine | … | poliisi |
| Irja Koskinen | … | |
| Alexander Saxelin | … | |
| Klaus Salin | … | |
| Kaarlo Wilska | … | poliisi |
| Alf Salin | … | |
| Pentti Siimes | … | teatteriavustaja |
| Auvo Nuotio | … | tenori |
| Lea Wallin | … | tanssityttö |
| Mirja Karisto | … | tyttö puiston penkillä |
| Veijo Pasanen | … | teatteriavustaja |
| Pentti Viljanen | … | näyttämömies |
| Heimo Lepistö | … | komisario |
| Mikko Sergejeff | … | näyttämömies |
| Otto Noro | … | |
| Edvin Kajanne | … | |
| Maija Routavuo | … | |
| Virpi Laristo | … | |
| Veikko Jääskeläinen | … | |
| Viljo Someroja | … |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikalaisarvioissa huomattiin näyttelijöiden ansiot, vaikka itse elokuva ei juuri saanut kiitosta. Eugen Terttula (Suomen Sosialidemokraatti) tiivisti näkemykset: ”Ylen vaatimaton ja tekijöittensä selvästä väsähtäneisyydestä kielivä sepite – –, mutta ei niin tuiki kelvoton.”[2]
Eräs myöhempi kriitikko luokittelee elokuvan kotimaisen elokuvan pohjanoteerauksiin (Tv-maailma 37/2012).[3] Toinen toteaa, että musiikkikomedia on kepeän anakronistinen ajankuva 1900-luvun alun Helsingistä (Tv-maailma 24/2014).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitäs me taiteilijat Elonet. Taustaa. Viitattu 15.9.2012.
- ↑ Mitäs me taiteilijat Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 15.9.2012.
- ↑ AL: Mitäs me taiteilijat. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 37/2012, s. 13.
- ↑ HWR: Mitäs me taiteilijat, Päivän elokuvia. Tv-maailma 24/2014, s. 11.