Miswak
Miswak (miswaak, siwak, sewak, Arabiaksi:سواك tai مسواك, englanniksi arak) on persianhammastikkupuun (Salvadora persica) juurista tai oksista tehty hampaidenpuhdistustikku. Salvadora persica tunnetaan "hammasharjapuuna" (Miswak), ja sitä on käytetty muinaisista ajoista asti suuhygienian apuna. [1] Perinteisenä ja luonnollisena vaihtoehtona modernille hammasharjalle sillä on hyvin dokumentoitu historia, joka todistaa luottamuksesta sen lääketieteelliseen hyötyyn.[2] Miswak on antibakteerinen, avuksi plakin kontrolloimisessa, halpa, helposti saatavilla, ja sillä on monia hyödyllisiä ominaisuuksia.[3] Sillä on myös keskeinen paikka islamilaisessa hygieniasäännöstössä.
Miswak on yleinen muslimimaissa. Sitä käytetään Arabian niemimaalla, Afrikan sarvessa, Pohjois-Afrikassa, Intiassa, Keski-Aasiassa ja Kaakkoins-Aasiassa. Malesiassa se tunnetaan nimellä Kayu Sugi ('purutikku'). Hammasharjapuu sietää hyvin kuivaa ympäristöä, missä vuosittainen sademäärä jää alhaiseksi. Sen takia sillä on arvoa aavikoitumisen ehkäisyssä,[4] mutta puun runsaan käytön takia se valitettavasti on harvinaistunut Arabian niemimaalla.[5]
Tutkimuksia vaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2003 laadittu tutkimus vertasi miswakia hammasharjaan ja päätyi siihen, että tulokset olivat selkeästi miswakin puolella, sillä edellytyksellä, että käyttäjiä oli kunnolla ohjeistettu sen käytössä.[6] Otoksen koko oli kuitenkin vain 15 henkeä. Toinen tutkimus, joka keskittyi miswakin kariesta estäviin vaikutuksiin vrt. hammasharjaan, tehtiin 2004 otoskoon ollessa 40 henkeä. Miswak todettiin vaikutuksiltaan voimakkaammaksi ja hyödyllisemmäksi.[7] Jälleen eräs vertaileva tutkimus tuli siihen johtopäätökseen, että "verrattuna harjaukseen, miswakin käytöstä aiheutui merkittäviä vähennyksiä plakin (p < 0,001) ja ientulehduksen (p < 0,01) indekseissä".[8] WHO suositteli miswakin käyttöä 1986 ja 2000 kansainvälinen oraalihygienian konsensusraportti päätteli, että lisää tutkimusta miswakin vaikutuksista tarvitaan.[9] Tällaista tutkimusta on sittemmin tehtykin, esim. 203 hengen populaatiolle, jonka tuloksena todettiin, että "miswak-käyttäjien parodontologinen tila tässä Sudanilaisessa populaatiossa on parempi kuin hammasharjan käyttäjien".[10] Toinen vertaileva tutkimus, joka tehtiin 480 saudiarabialaisen aikuisen otoksella, totesi, että "näytteessä esiintynyt parodontologisen hoidon tarve on matala verrattuna muissa maissa tehtyjen samankaltaisten tutkimusten lukemiin. Miswakin ahkera käyttö oli yhteydessä madaltuneeseen hoidon tarpeeseen".[11]
Hammastikku islamissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkiaan 94 hadithia, eli profeetta Muhammedin elämästä kertovaa pyhää tarinaa mainitsee miswakin.[12] Tilanteita, joissa miswakia suositellaan käytettävän, ovat mm. ennen rukousta, ennen kuin menee taloonsa sisälle, ennen ja jälkeen matkanteon, perjantaisin,[13] ennen unta ja herättyä, koettaessa nälkää tai janoa ja ennen liittymistä mihin tahansa hyvään seuraan. Muhammedin kerrotaan esimerkiksi sanoneen: "Viisi asiaa kuuluu fitraan [puhtauden tilaan]: viiksien lyhentäminen, kynsien leikkaaminen, häpykarvojen ajelu, kainaloitten nyppiminen ja siwakin käyttö".[14]
Profeetta myös puhdisti hampaitaan viime töikseen. Ibn Ishaq kertoo, että Jumalan lähettiläs kuoli Medinassa vuonna 632 lempivaimonsa A’išan syliin podettuaan päänsärkyä. Heidän viimeinen keskustelunsa oli seuraava: "Minä kysyin: Jumalan lähettiläs, tahdotko, että annan sinulle tuon hammastikun? "Kyllä", hän vastasi..[profeetta käytti pontevasti hammastikkua ja pani sen sitten syrjään]. Hän katsoi kiinteästi johonkin ja sanoi: "Ei, vaan Ylhäisin Toveri Paratiisissa".[15]
Tarina hammastikusta ei ole satunnainen yksityiskohta, sillä profeetan kerrotaan sanoneen, että hammastikun käyttö tekee rukouksesta 75 kertaa arvokkaamman. Luennossaan vuonna 1900 Ignaz Goldziher arveli, että hammastikun arvostus islamissa on peräisin parsilaisuudesta, jossa se oli rituaalisen puhdistautumisen väline.[16]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta (suom, Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
- Goldziher, Ignaz: ”Read anew: islam and parsism”. Teoksessa: K.-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 339–356. Prometheus Books, 1900/2013. ISBN 978-1-61614-825-6. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mohammad Abhary & Abdul-Aziz Al-Hazmi: Antibacterial activity of Miswak (Salvadora persica L.) extracts on oral hygiene. Journal of Taibah University for Science, 10:4, 513–520, 2016. doi:10.1016/j.jtusci.2015.09.007. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ IslamKotob, Muslims and Science, (Islamic Books), p.30.
- ↑ http://europepmc.org/abstract/med/7558361
- ↑ See effects of Salvadora Persica "Miswak tree" on stopping deserts and fixing the soil - Thrust Areas of Research (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arak tree Connect with Nature. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Al-Otaibi M, Al-Harthy M, Soder B, Gustafsson A, Angmar-Mansson B. (2003). "Comparative effect of chewing sticks and toothbrushing on plaque removal and gingival health.". Oral Health Prev Dent 1 (4): 301–7. PMID 15643758.
- ↑ http://europepmc.org/abstract/med/14973564
- ↑ http://europepmc.org/abstract/med/15224592
- ↑ Undersøkelse av en aktuell eldgammel munnrengjøringsmetode (norjaksi)
- ↑ http://informahealthcare.com/doi/abs/10.1080/000163500429398
- ↑ http://europepmc.org/abstract/med/1790476
- ↑ "Miswak" at sunnah.com.
- ↑ http://hadith.al-islam.com/Display/hier.asp?
- ↑ Al-Adab Al-Mufrad: Circumcision, Book 53, Hadith 1257 sunnah.com. Viitattu 1.1.2021.
- ↑ Ibn Hisham, 1999, 461–462
- ↑ Ignaz Goldziher: Read anew: islam and parsism. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources., s. 339-356. Prometheus, 1900/2013.