Mistelikukastaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mistelikukastaja
Mistelikukastajakoiras
Mistelikukastajakoiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kukastajat Dicaeidae
Suku: Kukastajat Dicaeum
Laji: hirundinaceum
Kaksiosainen nimi
Dicaeum hirundinaceum
(Shaw, 1792)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mistelikukastaja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mistelikukastaja Commonsissa

Mistelikukastaja (Dicaeum hirundinaceum) on Oseaniassa esiintyvä varpuslintu, joka on sopeutunut elämään mistelien kanssa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 10 cm ja paino 9 g. Koiras ja naaras ovat erinäköisiä: koiraan rinta on punainen, selkä sinimusta, alaperä punainen ja vaalean vatsan keskellä on musta juova. Naaras on tummanharmaa ja sen alaperässä on vähemmän punaista. George Shaw kuvaili holotyypin Uudesta Hollannista eli Australiasta vuonna 1792.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistelikukastajat elävät lähes kaikkialla Australian mantereella, Papua-Uudessa-Guineassa ja itäisessä Indonesiassa. Se on täysin riippuvainen mistelien esiintymisestä. Lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja siitä tunnetaan neljä alalajia. Pesimäajan ulkopuolella se vaeltelee ravinnon perässä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pensaikot, metsät ja puutarhat.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintä tapahtuu syyskuusta maaliskuulle. Naaras rakentaa oksasta riippuvan, päärynänmuotoisen pesän kasvikuiduista ja hämähäkin seiteistä. Pesän kulkuaukko on sivulla. Naaras munii tavallisesti kolme munaa, joita se hautoo yksin. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän noin 15 päivän ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mistelikukastaja elää läheistä yhteiseloa mistelien kanssa, joita Australiassa tavataan noin 60 lajia. Se syö mistelien marjoja, jotka kulkevat nopeasti sen surkastuneen vatsalaukun läpi, missä marjan mehukas ja runsassokerinen malto imeytyy suoleen. Siemen kulkeutuu kloaakkiin puolessa tunnissa ja lintu ulostaa sen usein puun tai pensaaan oksalle, johon misteli juurtuu. Linnut syövät myös hyönteisiä, mettä ja siitepölyä, ja poikasia ruokitaan aluksi vain valkuaispitoisilla hyönteisillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Dicaeum hirundinaceum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 15.1.2014. (englanniksi)