Mistelikukastaja
| Mistelikukastaja | |
|---|---|
 Mistelikukastajakoiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kukastajat Dicaeidae |
| Suku: | Kukastajat Dicaeum |
| Laji: | hirundinaceum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dicaeum hirundinaceum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Mistelikukastaja (Dicaeum hirundinaceum) on Oseaniassa esiintyvä varpuslintu, joka on sopeutunut elämään mistelien kanssa.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on noin 10 cm ja paino 9 g. Koiras ja naaras ovat erinäköisiä: koiraan rinta on punainen, selkä sinimusta, alaperä punainen ja vaalean vatsan keskellä on musta juova. Naaras on tummanharmaa ja sen alaperässä on vähemmän punaista. George Shaw kuvaili holotyypin Uudesta Hollannista eli Australiasta vuonna 1792.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mistelikukastajat elävät lähes kaikkialla Australian mantereella, Papua-Uudessa-Guineassa ja itäisessä Indonesiassa. Se on täysin riippuvainen mistelien esiintymisestä. Lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja siitä tunnetaan neljä alalajia. Pesimäajan ulkopuolella se vaeltelee ravinnon perässä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pensaikot, metsät ja puutarhat.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesintä tapahtuu syyskuusta maaliskuulle. Naaras rakentaa oksasta riippuvan, päärynänmuotoisen pesän kasvikuiduista ja hämähäkin seiteistä. Pesän kulkuaukko on sivulla. Naaras munii tavallisesti kolme munaa, joita se hautoo yksin. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän noin 15 päivän ikäisinä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mistelikukastaja elää läheistä yhteiseloa mistelien kanssa, joita Australiassa tavataan noin 60 lajia. Se syö mistelien marjoja, jotka kulkevat nopeasti sen surkastuneen vatsalaukun läpi, missä marjan mehukas ja runsassokerinen malto imeytyy suoleen. Siemen kulkeutuu kloaakkiin puolessa tunnissa ja lintu ulostaa sen usein puun tai pensaan oksalle, johon misteli juurtuu. Linnut syövät myös hyönteisiä, mettä ja siitepölyä, ja poikasia ruokitaan aluksi vain valkuaispitoisilla hyönteisillä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- Birds in Backyards (englanniksi)
- IBC (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Dicaeum hirundinaceum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)