Miroslav Tichý

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miroslav Tichý (20. marraskuuta 192612. huhtikuuta 2011) oli tšekkiläinen valokuvaaja. Hänet tunnetaan tuhansista valokuvista, jotka hän otti salaa. Kuvausvälineenä oli pahviputkista, vanerista, tölkeistä ja vastaavista aineksista itse tehtyjä kameroita. Tichýn valokuvat olivat tuntemattomia ennen kuin niistä koottiin näyttely vuonna 2004.

Tichýn kohteena olivat hänen kotikaupunkinsa Kyjovin naiset, joita hän kuvasi noin vuosina 1960–1985. Kuvien kohteet eivät usein tienneet että heitä kuvattiin. Naiset saattoivat poseerata Tichýlle, mutta eivät välttämättä uskoneet Tichýn kameran toimivan oikeasti.[1] Valokuvat kuvaavat ohikiitäviä välähdyksiä, Pehmeäpiirtoisten kuvien alkeellisissa oloissa tehdyt vedokset ovat roskaisia ja vaurioituneita.

Tichý oli opiskellut Prahan taideakatemissa. Hän oli modernistinen maalari, joka maalasi hieman samaan tyyliin kuin Josef Čapek. Vuonna 1948 kommunistit kuitenkin ottivat vallan Tšekkoslovakiassa, ja taideakatemian opiskelijoiden piti maalata nyt haalariasuisia työläisiä sosialistisen realismin hengessä. Tichýn kieltäydyttyä ja jätetttyä taideakatemian hänet määrättiin pakolliseen asepalvelukseen.

Palattuaan Kyjoviin asepalveluksen jälkeen Tichý asui vanhempiensa kanssa pienen työkyvyttömyyseläkkeen turvin. Hän jatkoi maalaamista omissa oloissaan. Vaikka hänen työnsä eivät olleet esillä, kommunistinen hallinto katsoi hänen olevan toisinajatteluja. Tichýä tarkkailtiin, ja häntä pyrittiin myös normalisoimaan sekä pitämään poissa näkyvistä muun muassa mielisairaalajaksojen avulla. 1960-luvulla hän ei enää piitannut ulkoasustaan vaan pukeutui resuisiin vaatteisiin, eikä ajanut partaansa tai leikannut hiuksiaan. Näihin aikoihin hän alkoi myös vaellella kaupungilla kuvaten naisia vaivihkaa kotitekoisilla kameroillaan.

Vuonna 1968 Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian, ja yksityisomaisuus valtiollistettiin. Tichý häädettiin työhuoneestaan vuonna 1972, ja hänen teoksensa heitettiin kadulle. Tichý lopetti piirtämisen ja maalaamisen ja keskittyi valokuvaukseen työskennellen ilman työhuonetta.

Vuonna 1985 Tichý jätti valokuvauksen ja palasi piirustukseen. Hän ehti tehdä 100–200 öljymaalausta ja huomattavan määrän piirustuksia.

Valokuvien tulo julkisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tichý kuvasi omaksi ilokseen näyttämättä kuvia muille, ja vedosti kustakin negatiivista vain yhden vedoksen. Parhaimpia kuvia hän liimasi pahville jotteivat ne käpristyisi ja toisinaan piirsi pahviin kuvan ympärille. Osa kuvista on vaurioutunut aikojen kuluessa, koska Tichý ei säilyttänyt niitä erityisen huolellisesti. Kameroiden ohella myös suurennuskoje oli omatekoinen, samoin objektiivit ja linssit, jotka hän hioi pleksilevystä.

Roman Buxbaum, joka oli tutustunut Tichýyn lapsena, palasi 1981 kaupunkiin oltuaan maanpaossa Sveitsissä. Tichýn naapurissa asunut perhe oli aina omistanut Tichýn maalauksia ja piirustuksia, mutta palattuaan Buxbaum huomasi Tichýn valokuvat, jotka olivat tähän asti olleet piilossa.

Buxbaum ryhtyi keräämään ja suojelemaan Tichýn jo heikossa kunnossa olevia valokuvia. Buxbaum sai kuvia Tichýltä itseltään ja osti niitä Jana Hebnaroválta, Tichýn toiselta naapurilta, joka oli pitänyt Tichýstä huolta hänen äitinsä kuoleman jälkeen.

Teokset olivat tuntemattomia, kunnes Buxbaum asetti 2004 esille kokoelmassaan olevia valokuvia nykytaiteen biennaaliin Sevillassa. Buxbaum teki hänestä 2004 myös dokumenttielokuvan Miroslav Tichý: Tarzan Retired. Seuraavana vuonna valokuvat palkittiin uutena löytönä valokuvafestivaaleilla Arlesissa. Buxbaum perusti tuolloin Tichý Oceán -säätiön huolentimaan Tichýn teoksista ja asettamaan niitä esille. Samoin 2005 Tichýn teoksista oli suuri retrospektiivi Zürichin taidehallissa, ja Pompidou-keskuksessa 2008.

Vuonna 2010 Tichýn teoksistaa oli näyttely New Yorkissa International Center of Photographyssä. Näyttelyssä oli sata valokuvaa, Buxbaumin dokumenttifilmi ja vitriineissä pölyisiä valokuvapinoja, itsetehtyjä kameroita ja muita välineitä.

Tichý ilmoitti vuonna 2009 että hän ei ole antanut Buxbaumille lupaa hyödyntää ja levittää teoksiaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]