Mirkka Rekola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mirkka Rekola
Henkilötiedot
Koko nimi Mirkka Elina Rekola
Syntynyt26. kesäkuuta 1931
Tampere
Kuollut5. helmikuuta 2014 (82 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti runoilija, aforistikko
Vanhemmat Eero Rekola, Helmi Ollila
Puoliso Mirjam Polkunen
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Palkinnot

Pro Finlandia

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Mirkka Elina Rekola (26. kesäkuuta 1931 Tampere5. helmikuuta 2014 Helsinki)[1] oli suomalainen runoilija, aforistikko, kääntäjä ja esseisti.[2] Häntä on pidetty vaikeasti tulkittavana lyyrikkona, mikä voi johtua ilmaisun äärimmäisestä tiiviydestä ja monimerkityksisyydestä.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekolan isä oli tamperelainen toimittaja Eero Rekola ja äiti kansakoulunopettaja Helmi Ollila.[4] Rekola kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon tyttölukiosta 1954.[1] Hän opiskeli kirjallisuutta, filosofiaa ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa 1954–1957.[5] Rekola kirjoitti runoja, esseitä ja kirjallisuusarvosteluja Suomalaiseen Suomeen, Parnassoon ja Uuteen Suomeen sekä kokoomateoksiin.[1]

Rekolan pitkäaikainen elämänkumppani oli runoilija, kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen (1926–2012).[6] Mirkka Rekolan pikkuserkkuja olivat ministeri Esko Rekola ja mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä.[7]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekolan esikoisrunokokoelma Vedessä palaa ilmestyi vuonna 1954 saaden ristiriitaisen vastaanoton.[8] Rekola kuvasi vastaanottoa teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet: ”perinteisen runon lukijoille olin aivan vieras, yltiömodernisteille en kyllin moderni”.[9] Täysin huomiotta kirjailijan alkutaival ei jäänyt, sillä kirjailijapalkintoja myönnettiin useita. Sittemmin kunniatohtoriksi korotetun runoilijan arvostus on erittäin korkealla, ja esimerkiksi 1995 Rekolalle myönnetyn taiteen Suomi-palkinnon perusteluissa hänen sanataiteensa nostettiin maailman merkittävimpien joukkoon.[10]

Rekolan tuotanto on päässyt tutkimuksen kohteeksi varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1997 ilmestyi monihahmotteisuutta kartoittanut Liisa Enwaldin väitöskirja Kaiken liikkeessä lepo, joka osaltaan toimi tienraivaajana tutkimuksille. Katja Seudun teos Tyhjä pöytä on tilattu vuodelta 2016 tutki Rekolan runouden poetiikan ja ydinteemojen kehitystä. Jonimatti Joutsijärven kirjoittama elämäkerta Mirkka Rekolasta ilmestyi keväällä 2023.

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Tampereella julkistettiin Teemu Mäenpään maalaama ja Annikin runofestivaalin tuottama Runopuu-muraali, jonka osana on Rekolan runo "Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille".[11]

Mirkka Rekola -seura perustettiin syyskuussa 2014. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja tehdä tunnetuksi kirjailija Mirkka Rekolan elämäntyötä sekä toimia Mirkka Rekolan ja hänen tuotantonsa ystävien yhdyssiteenä. [12]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vedessä palaa (WSOY, 1954)
  • Tunnit (WSOY, 1957)
  • Syksy muuttaa linnut (WSOY, 1961)
  • Ilo ja epäsymmetria (Weilin-Göös, 1965)
  • Anna päivän olla kaikki (Weilin-Göös, 1968])
  • Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (WSOY, 1972, ISBN 951-0-22849-4)
  • Tuulen viime vuosi (WSOY, 1974)
  • Kohtaamispaikka vuosi (WSOY, 1977)
  • Runot 1954–1978 (WSOY, 1979)
  • Kuutamourakka (WSOY, 1981)
  • Puun syleilemällä (WSOY, 1983)
  • Kuka lukee kanssasi (WSOY, 1990)
  • Maa ilmaan heitetty (WSOY, 1995)
  • Taivas päivystää (WSOY, 1996)
  • Virran molemmin puolin. Runoja 1954–1996 (WSOY, 1997)
  • Valekuun reitti (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29397-0)
  • Vesi on maailman muisti (Katharos, 2007, ISBN 978-952-5291-74-2)
  • Virran molemmin puolin: Runot 1954–2004. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35198-7.
  • Kuulen taas äänesi. Runoja 2009–2010. The Pieraccini Foundation, 2011. ISBN 978-952-67441-1-7.

Aforismikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistikirja (1969)
  • Maailmat lumen vesistöissä (1978)
  • Silmänkantama (1984)
  • Tuoreessa muistissa kevät (1987)
  • Tuoreessa muistissa kevät, aforistiset kokoelmat (1998)
  • Tuoreessa muistissa kevät: Aforistiset kokoelmat. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35199-4.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teosten käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Liisa Enwald: Rekola, Mirkka (1931–2014) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 28.7.2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.9.2021.
  2. Krooks, Timo: Runoilija Mirkka Rekola on kuollut Yle Uutiset. 6.2.2014. Viitattu 18.9.2021.
  3. Vihavainen, Suvi: Mirkka Rekola: Minän ja sinän paradoksi Electric Verses. Viitattu 18.9.2021.
  4. Kuka kukin on 1978, Hakusana: Rekola, Mirkka
  5. Hietanen, Ilona: Kuka: Mirkka Rekola HS.fi. 9.7.2010. Viitattu 18.9.2021.
  6. Ilona Hietanen: Vaietuistakin vuosista on puhuttava. Helsingin Sanomat, 9.7.2010.
  7. Esko Rekola: Viran puolesta, s. 12. Helsinki: WSOY, 1998.
  8. Parviainen, Maija: Valoisat yöt aamuun asti, s. 1. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2002. Teoksen verkkoversio.
  9. Viikon taiteilija: Runoilija Mirkka Rekola (Arkistoitu sivu) Yle.fi. Arkistoitu 23.9.2013. Viitattu 8.2.2014.
  10. Mirkka Rekola, Valekuun reitti, WSOY (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Tampereen keskustan uusi suuri muraali kertoo kielletyn rakkauden vapautumisesta 1970-luvulla Yle. 6.6.2020. Viitattu 17.9.2020.
  12. Mirkka Rekola -seura mirkkarekolaseura. Viitattu 24.5.2023.
  13. a b c d e f g h i j k l m Kuka kukin on 2009, s. 868. Hakusana: Rekola, Mirkka. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  14. Kirjasampo
  15. WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi Mirkka Rekolan 2.10.2011. Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enwald, Liisa: Kaiken liikkeessä lepo: Monihahmotteisuus Mirkka Rekolan runoudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 ISBN 951-717-968-5 (väitöskirja)
  • Miten kirjani ovat syntyneet 3. Toimittanut Ritva Haavikko. WSOY 1991 ISBN 951-0-17298-7
  • Kuva silmissä: Näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön. Toimittaneet Liisa Enwald, Eila Kostamo. WSOY 2011. ISBN 978-951-0-38316-2
  • Katja Seutu:

pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä. WSOY 2016. ISBN 978-951-0-41552-8

  • Jonimatti Joutsijärvi: Mirkka Rekola - Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I. Into Kustannus 2023. 978-952-351-646-5

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]