Mirdat I
Mirdat I eli Mithridates I (georg. მითრიდატე I) oli Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) kuningas ensimmäisellä vuosisadalla. Hänen hallinnostaan todistaa epigrafinen materiaali. Cyril Toumanoff on ehdottanut hänen valtakaudekseen vuosia 58–106.
Kaksi Armazista esiin kaivettua kirjoitusta, joista toinen on kaksikielinen arameaksi ja kreikaksi kirjoitettu ja toinen kreikankielinen, kertovat Mithridateen (Mirdatin) olleen "suuren kuningas" Pharasmaneen (Parsmanin) poika. Kirjoituksen Pharasmanes on ilmeisesti sama henkilö kuin Iberian hallitsija Pharasmanes, josta Tacitus kertoo teoksessaan Annales. Kreikankielinen piirtokirjoitus kutsuu Mithridatesta "caesareiden ystäväksi" ja "Roomaa rakastavien iberialaisten" kuninkaaksi. Siinä kerrotaan myös, että Rooman keisari Vespasianus linnoitti Armazin Iberian kuninkaan puolesta vuonna 75.[1]
Keskiaikaiset georgialaiset kronikat eivät mainitse Mithridatesta. Ne kertovat sen sijaan Kartamin (Kardzam) ja Bartomin (Bratman) yhteishallinnosta, samaan aikaan kun Vespasianuksen aiheuttama Jerusalemin tuho vuonna 70 toi Iberiaan juutalaisia pakolaisia. Kronikoiden mukaan heitä seurasivat heidän poikansa Parsman ja Kaos ja pojanpoikansa Azork ja Armazel.[2] Useat nykytutkijat, kuten Cyril Toumanoff, pitävät Iberian diarkiaa puhtaana legendana ja "epämuodostuneena muistona Mithridates I:n historiallisesta hallituskaudesta".[3] Kuningaspareista professori Giorgi Melikišvili on pitänyt "Azorkia" Mithridateen mahdollisena paikallisena nimenä ja "Armazelia" maantieteellisenä epiteettinä, joka georgiaksi tarkoittaa "Armazista".[4]
Roomassa on kolmas kreikankielinen kaiverrus, Amazaspin hautakirjoitus. Hänet nimetään Iberian kuningas Mithridateen veljeksi. Kaiverruksessa kerrotaan Amazaspin kuolemasta Nisibiksessä hänen osallistuessaan keisari Trajanuksen Parthian-sotaretkelle vuosina 114–117.[5]
Jotkut nykytutkijat ovat liittäneet Mithridates I:n kuningas Flavius Dadekseen, joka tunnetaan yhdestä kreikankielisestä kirjoituksesta Armazista löydetyn suuren hopea-astian pohjan reunalla. Astia kuului rikkaaseen roomalaisajan hautakammioon, joka tunnetaan "Bersoumaksen hautana" korkea-arvoisen Bersoumas-nimisen henkilön mukaan. Kirjoituksen mukaan kuningas Flavius Dades antoi astian hänelle. Flavius Dadesta ei mainita kirjallisessa georgialaisessa perinteessä ja hän vaikuttaa olleen ainoa Iberian hallitsijasuvusta tunnettu roomalaisnimi, mikä on ilmeisesti osoitus siitä, että hän oli Rooman kansalainen. Kysymys kuninkaan tunnistamisesta ja hänen asemastaan Iberian hallitsijasuvussa on jäänyt ongelmalliseksi.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation, s. 15. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153.
- ↑ Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 288. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
- ↑ Toumanoff, Cyril: Chronology of the Early Kings of Iberia. Traditio, 1969, nro 25, s. 12–14.
- ↑ Giorgi L. Kavtaradze: The Interrelationship between the Transcaucasian and Anatolian Populations by the Data of the Greek and Latin Literary Sources 1996. Bucharest: the Romanian Institute of Thracology: The Thracian World at the Crossroads of Civilisations. Reports and Summaries. The 7th International Congress of Thracology. P. Roman (ed.). Arkistoitu 4.9.2003. Viitattu 16.8.2008.
- ↑ a b Braund, David: King Flavius Dades 1993. Zeitschrift fur Papyrologie und Epigraphik, nro. 96.
| Edeltäjä: Parsman I |
Iberian kuningas 58–106 |
Seuraaja: Amazasp I |