MinGW

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

MinGW (Minimalist GNU for Windows) on GCC-kääntäjän Windows-versio. MinGW:n mukana tulee C-, C++-, Fortran- ja ADA-kääntäjät sekä GNU Binutils -ohjelmat. Lisäksi ja Windows API-otsikkotiedostot ja tuontikirjastot ovat osa pakettia. On huomattava, että MinGW ei ole osa GCC-projektia, vaan on oma irrallinen projektinsa.

Koska MinGW on komentorivipohjainen, se esiintyy useimmiten yhdessä ikkunoidun kehitysympäristön, kuten CodeBlocksin, Orwell Dev-C++:n tai Qt:n kanssa.

MinGW on ilmainen myös kaupalliseen käyttöön, mutta ilman takuita[1]. MinGW:n otsikkotiedostot ovat public domainia ja kääntäjä työkaluineen GPL-lisensoitua. MinGW:n mukana tulee GNU:n C, C++ ja Fortran.

MinGW ei ole edelleenkään yhtä suosittu, helppokäyttöinen ja tehokas kuin Microsoftin Visual C++-kääntäjälähde?, mutta sen valttina on ilmaisuus ja kuuluminen yleisesti käytettyyn GCC-perheeseen, ja siksi se on jossain määrin yleistynyt 2000-luvulla. MinGW-kääntäjän uusimman version sai vuonna 2013 binaarina sekä 32-bittiselle että 64-bittiselle Windowsille.

Vaikka MinGW on GCC-kääntäjä, sen perusrajapinta on Windowsin API, ei POSIX[2].

Käyttöliittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MinGW:tä voi käyttää suoraan komentoriviltä, mutta yleistä on käyttää sitä jonkin kehitysympäristön kautta. Esimerkkeinä tavallisimmista MinGW:tä tukevista kehitysympäristöistä ovat CodeBlocks, Orwell DevC++[3], Qt[4] sekä varsin kevyt Kuzya[5]. Näistä CodeBlocks ja Orwell DevC++ on saatavilla MinGW:n TDM GCC version kanssa ja Qt tavallisella MinGW:llä.

Vertailu Cygwiniin ja Visual C:hen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MinGW:n vuodesta 1998 alkaen julkaistut ensimmäiset versiot jotka kulkivat nimellä mingw32 on kehitetty Cygwinin varhaisesta versiosta, mutta toisin kuin POSIX-pohjainen Cygwin, tukee suoria Windows API-kutsuja POSIX:in sijaan.

MinGW ei ole yhtä käytetty kääntäjä kuin Visual C++, mutta monissa tapauksissa senkin käyttöä voi kokeilla, koska ainakin muutamat ohjelmakirjastot tukevat sitä. MinGW on taatusti ilmainen kehitysalusta. MinGW:n käyttö saattaa olla paikallaan silloin, kun siirtää valmista koodia esim Linuxista Windowsiin.

Muun muassa 3D-pelintekokirjasto Irrlicht kääntyy CodeBlocks+MinGW:llä. Myös Ogren saa käännettyä CMaken avulla CodeBlocks+MinGW:llä käännettävään muotoon. Ainakin teoriassa MinGW tukee monia ohjelmointikirjastoja, joita gcc yleisemmin tukee. Näitä ovat mm fonttikirjasto FreeType.

MinGW on Visual C:hen verrattuna hieman hitaampi kääntämään ja tuottaa yleensä hieman hitaampaa koodia.lähde? MinGW teettää myös käyttäjällään monesti enemmän työtä kuin Visual C++ mm koska siitä puuttuu useasti valmiita binaarikirjastoja. Tällöin MinGW voi olla pahimmassa tapauksessa käyttäjälleen todella painajaismaisen hidas työkalu verrattuna Visual C++:aan. Eräs MinGW:n perusongelma on se, että se on osaksi Unix-tyylinen GCC, osaksi Windowsille sovitettu kääntäjä, jolloin molempien ominaisuuksia on menetetty.

Koska MinGW:n käyttämä C-kirjasto on Microsoftin MSVCRT, se ei ole täysin yhteensopiva GCC:n C98:n ja C99:n kanssa. Osin tätä ongelmaa on koetettu ratkaista kehittämällä libmingwex-kirjasto, mutta tämäkään ei tuo täyttä yhteensopivuutta.

TDM ja muita kehitelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MinGW:n versionumero vastaa GCC:n versiota, mutta vastaava MinGW julkaistaan yleensä huomattavalla viiveellä. MinGW:stä on monia epävirallisia "distroja", kuten esimerkiksi CodeBlocksinkin mukana tukeva TDM-GCC[6], jolla voi varsinaisesta MinGW:stä poiketen kääntää myös 64-bittisiä sovelluksia ja kirjastoja. TDM-GCC:stä suositellaan yleensä käyttämään niin sanottua SJLJ-pakettia DW2-paketin sijaan, jos ei ole tarkempia vaatimuksia[7].

MinGW:stä on myös muita distroja, kuten nuwen.net[8], Win32 Devkit[9] ja RubenV[10].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]