Miliisi (poliisi)
Valtiot, joissa käytetään edelleen miliisi-termiä
Miliisi (ven. милиция) oli Venäjällä ja Neuvostoliiton entisissä alusmaissa, sekä Jugoslaviassa käytetty sotilaallisesti järjestetty valtiollinen järjestystä valvova elin, joka karkeasti ottaen vastaa länsimaista poliisilaitosta. Termi juontaa juurensa latinan sanasta militia, ’sotaväki’. Helmikuun vallankumouksen yhteydessä korvattiin Venäjän keisarin santarmilaitos ja poliisi väliaikaisella miliisillä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 10. marraskuuta 1917 miliisistä muodostettiin virallinen, pysyvä organisaatio (virallisesti Työläisten ja talonpoikien miliisi), joka otti itselleen myös armeijalle perinteisesti kuuluneita tehtäviä.
Miliisi-nimitys on edelleen käytössä Uzbekistanissa ja Valko-Venäjällä sekä Kirgisiassa, jossa kuitenkin on aikomus siirtyä poliisi-nimeen.
Venäjän federaation miliisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän miliisin kaksi päähaaraa olivat sisäisen turvallisuuden miliisi ja rikosmiliisi. Suuri osa miliisitoiminnasta ja sen tulopohjasta kuuluu myös liikennemiliisille, GAI (ven. ГАИ, Государственная автомобильная инспекция, ”Valtion autotarkastus”). Liikennemiliisit käyttävät harmaata sotilaspukua, jonka lakissa on punainen nauha ja liikennettä valvottaessa valkoista olkahihnallista vyötä. Aseina heillä on pistooli ja mustavalkoraitainen pamppu.
Kansainvälisen määritelmän mukaan venäläisten miliisien katsottiin kuuluneen sotilaspoliisiin; miliisin palvelukseen tultiin asevelvollisuuden kautta ja miliisijoukot olivat sotilasjohdon alaisia.
Presidentti Dmitri Medvedev ehdotti elokuussa 2010, että miliisit nimettäisiin jälleen poliiseiksi. Uudistuksen myötä miliisit myös vapautettaisiin lainvalvontaan liittymättömistä tehtävistä kuten katsastusten tekemisestä ja selviämisasemien ylläpidosta.[1] Uudistus tuli virallisesti voimaan maaliskuussa 2011.
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990-luvun alussa miliisin rahoitus, varustetaso ja oikeuslaitoksen tuki olivat pienet. Venäjän valtion kassa oli tyhjä eikä se kyennyt rahoittamaan kylliksi miliisiäkään. Tämä johti miliisin tehottomuuteen ja voimattomuuteen. Järjestäytynyt ja muu rikollisuus räjähtivät nousuun perestroikan aikana. Miliisistä virtasi väkeä yksityisiin turvafirmoihin, jotka maksoivat palkkaa paremmin kuin hallitus. Miliisejä liittyi myös rikollisjoukkioihin. Virassa olevien miliisien työkuri saattoi olla huono, ja he saattoivat pelätä rikollisjärjestöjen kostotoimia. Myös monet virassa toimivat miliisit rikkoivat itse lakia muun muassa hakaten ja kiduttaen kuulusteltavia tunnustuksen saamiseksi.[2] Vuonna 1995 vain 5 % venäläisistä luotti miliisin kykyyn selvittää rikoksia. Monet miliisit ottivat lahjuksia, koska palkat olivat pienet. Miliisi toimi laiskasti järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja suhtautui rasistisesti kaukasialaisiin. Vuonna 1995 sisäministeri Anatoli Kulikov julisti korruption vastaisen ”puhtaat kädet” -kampanjan, mutta vain muutamia korkeissa asemissa olleita poliisivirkamiehiä pidätettiin. Venäjän miliisin arvostus oli yhä vuonna 2010 matala miliisin korruption, tehottomuuden ja yksittäisten miliisien tekemien rikosten takia.[3][4]
Järjestäytynyt rikollisuus oli soluttautunut muun muassa lahjonnan avulla miliisiin[5] ja moni venäläinen pelkäsi miliisiä enemmän kuin rikollisia. Euroopan ihmisoikeusjärjestöt syyttivät Venäjän miliisiä liian hitaasta rikostutkinnasta, liian miedoista tuomioista rikoksiin syyllistyneille ja kidutuksesta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Medvedev nimeäisi miliisit jälleen poliiseiksi 6.8.2010. Yle. Viitattu 8.8.2010.
- ↑ Lohman, Diederik: Confessions at Any Cost: Police Torture in Russia, s. 196. New York: Human Rights Watch, 1999.
- ↑ a b Venäjän poliisi rypee veressä ja korruptiossa MTV3 Uutiset Ulkomaat 31.8.2010
- ↑ Mielenosoittajat vaativat Moskovassa poliisia kuriin Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 6.3.2010
- ↑ Venäjän mafia ostaa poliisin työpaikkoja Reuters 20.8.2010
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miliisi (poliisi) Wikimedia Commonsissa
