Mil Mi-26

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mil Mi-26
Mil Mi-26
Mil Mi-26
Tyyppi Helikopteri
Valmistaja Mil Moskovan Helikopteritehdas
Ensilento 14. joulukuuta 1977
Esitelty 1983
Status Käytössä
Pääkäyttäjät Venäjän ilmavoimat
Aeroflot
Ukrainan ilmavoimat
Intian ilmavoimat
Valmistusmäärä noin 310 kpl
Valmistusvuodet 1980-
Kehitetty mallista Mil Mi-6
Muunnelmat

Mil Mi-26 (ven. Миль Ми-26, NATO:n koodinimi "Halo") on raskas venäläisvalmisteinen sekä armeija- että siviilikäytössä käytettävä helikopteri. Se on raskain ja tehokkain koskaan tuotantoon asti päässyt helikopteri (suurin prototyyppi oli Mil V-12). Mil Mi-26 suunniteltiin korvaamaan aiemmat Mi-6 ja Mi-12-helikopterimallit.

Ensilentonsa Mi-26 lensi 14. joulukuuta 1977 ja otettiin neuvostoarmeijan käyttöön vuonna 1985. Vuonna 1986 helikopteria käytettiin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa muun muassa säteilymäärien mittauksessa. Sitä käytettiin myös Afganistanissa sotilaskäytössä.

Mi-26:n suurin lentoonlähtöpaino (maximum takeoff weight) on 56 000kg. Suurimpia julkisuuteen tulleita nostoja on vuonna 1999 Siperian tundralla 25 tonnin painoisen jäälohkareen nostaminen. Jäälohkare sisälsi kokonaisen jäätyneen villamammutin ja se kuljetettiin kopterilla suoraan tutkimuslaitokseen.

Suunnittelu ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mil Mi-12 -prototyypin kehityksen jälkeen alkoi 1970-luvun alussa raskaan kuljetushelikopterin kehitys projektinimellä Izdelije 90. Helikopterilta vaadittiin tyhjäpainoa, joka on alle puolet suurimmasta lentoonlähtöpainosta. Helikopterin suunnitteli Marat Tištšenko, Mihail Milin suojatti.

Mi-26 suunniteltiin raskaana helikopterina sekä sotilas- että siviilikäyttöön, sekä korvaamaan aiemmat Mi-6 ja Mi-12 -helikopterit. Mi-26:ssa on kaksi kertaa suurempi hyötykuorma kuin Mi-6:ssa, joka oli tuolloin suurin ja nopein tuotantohelikopteri.

Pääasiallinen käyttötarkoitus oli raskaan sotilaskaluston, kuten miehistönkuljetusvaunujen ja ballististen ohjusten kuljetus syrjäisiin paikkoihin, joihin raskailla kuljetuslentokoneilla (Antonov An-22, Iljushin Il-76) ei pääse.

Ensimmäinen lento tapahtui vuonna 1977, ja ensimmäinen Mi-26 valmistettiin tehtaassa 4. lokakuuta 1980. Kehitys valmistui vuonna 1983, ja Neuvostoliitto otti helikopterin palveluskäyttöön vuonna 1985.

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaskäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rostvertol Mi-26T2
Kambodžan ilmavoimien Mi-26

Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä

Kambodža

Kongon demokraattinen tasavalta

Päiväntasaajan Guinean lippu Päiväntasaajan Guinea

Intia

Kazakstan

Meksikon lippu Meksiko

Perun lippu Peru

Venäjän lippu Venäjä

Ukrainan lippu Ukraina

  • Ukrainan ilmavoimat

Venezuelan lippu Venezuela

Siviilikäyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian lippu Belgia

Venäjän lippu Venäjä

Flag of Switzerland.svg Sveitsi

Entiset käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto

Tekniset tiedot (Mi-26)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mil Mi-26 Line Drawing.svg
Mi-26 tavaratila

Yleisominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 5
  • Kapasiteetti:
    • 90 sotilasta tai 60 paarit
    • 20 000kg rahtia
  • Pituus: 40,025m
  • Roottoreiden halkaisija: 32m
  • Korkeus: 8,145m
  • Tyhjäpaino: 28 200kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 56 000kg
  • Moottorit: 2 x Lotarev D-136 Turboshaft, 8 500Kw kummassakin

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.