Mikael Fortelius
Hannu Lennart Mikael Fortelius (s. 1. helmikuuta 1954 Helsinki[1][2]) on evoluutiopaleontologian professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa Euraasian maanisäkkäiden ja mannerympäristöjen kehitystä neogeenikaudella, kasvinsyöjänisäkkäiden ekomorfologiaa ja nisäkäshampaan yksilönkehitystä.[3]
Fortelius kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1973 (Vasa svenska lyceum). Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1979, lisensiaatiksi vuonna 1981 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1986. Vuosina 1986–1996 hän toimi Helsingin yliopistossa eläintieteellisen paleontologian dosenttina.[1]
Hän toimi amanuenssina Helsingin yliopiston Geologian laitoksella vuosina 1979–1991, jona aikana vuosina 1982–1984 Suomen Akatemian tutkimusapulaisena vieraillen University College Londonissa 1983–1984. Hän oli intendentti Luonnontieteellisessä keskusmuseossa 1992–2003, tosin toimi vuosina 1993–1996 Suomen Akatemian vanhempana tutkijana ja 1996–2003 Helsingin yliopiston ekologisen paleontologian professorina. Vuodesta 2004 lähtien hän on ollut evoluutiopaleontologian (geologian) professori.[1]
Fortelius on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1996[4] ja valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 120. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Uppslagsverket Finland[vanhentunut linkki]
- ↑ Mikael Forteliuksen kotisivu
- ↑ Arkistoitu kopioJäsenluettelo - Suomen Tiedeseura - Varsinaiset jäsenet (pdf) 23.1.2017. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 12.6.2017.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
