Mihail Iljin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Mihail Iljin (ven. Михаи́л Ильи́н, oikea nimi Ilja Jakovlevitš Maršak, Илья́ Я́ковлевич Марша́к; 10. tammikuuta 1896 (J: 29. joulukuuta 1895) Bahmut – 15. marraskuuta 1953 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.[1]
Mihail Iljin oli runoilija Samuil Maršakin veli. Hän valmistui Leningradin teknologisesta instituutista vuonna 1925 ja työskenteli vuoteen 1929 saakka insinöörinä. Iljin on kirjoittanut luonnontieteitä ja tekniikkaa popularisoivia teoksia, joita lasten lisäksi lukivat myös aikuiset.[2] Neuvostoliiton ensimmäistä viisivuotissuunnitelmaa kuvaava ”Kertomus suuresta suunnitelmasta” (Rasskaz o velikom plane, 1930) ja sen jatko-osa ”Vuoret ja ihmiset” (Gory i ljudi, 1935) käännettiin lukuisille vieraille kielille.[1]
Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakennamme uudeksi erämaan. Suom. I. Lindros. Leningrad: Kirja, 1934.
- Aurinko pöydällä: kertomuksia valaistuksesta. Suom. M. Husu. Petroskoi: Kirja, 1935.
- Kertomus suuresta suunnitelmasta. Petroskoi: Kirja, 1935.
- Miten auto oppi kulkemaan. Suom. H. Mäkelin. Petroskoi: Kirja, 1935.
- Mustalla valkoiselle: kertomuksia kirjoista. Suom. V. Paju. Petroskoi: Kirja, 1936.
- 100000 kysymystä. Petroskoi: Kirja, 1936.
- Vuoret ja ihmiset: kertomuksia luonnon uudestirakentamisesta. Suom. V. Paju. Petroskoi: Kirja, 1936.
- Kertomuksia siitä, mikä sinua ympäröi. Suom. Paavo Alatalo. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1956.
- Kuinka ihmisestä on tullut jättiläinen. Suom. Vieno Levänen. Moskova: Raduga, 1983.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 10, s. 136. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1972.
- ↑ Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 321. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
