Androgeenit
Androgeenit eli mieshormonit ovat molemmilla sukupuolilla esiintyviä sukupuolihormoneihin kuuluvia steroidihormoneja, jotka aiheuttavat molemmille sukupuolille miehisinä pidettyjä piirteitä ja käynnistävät poikien sukupuolitunnusmerkkien kehittymisen.
Luettelo androgeeneistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Androgeenien merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Androgeeneja muodostuu molemmilla sukupuolilla lisämunuaisen kuorikerroksessa. Lisäksi naisilla munasarjat erittävät jonkin verran androgeenejä. Miehillä aivolisäkkeen gonadotroopiset hormonit vaikuttavat lisäksi kiveksiin ja stimuloivat niitä tuottamaan testosteronia ja lisääntynyt mieshormonien määrä saa aikaan murrosiän alkamisen pojilla ja tyypillisten miehisten piirteiden, kuten esimerkiksi peniksen kasvun, karvoituksen lisääntymisen ja äänenmurroksen alkamisen. Voimakkaimmin miehisten piirteiden kehittymiseen vaikuttaa kiveksissä syntyvä testosteroni. Androgeeneillä on myös merkittävä rooli murrosiän niin sanotussa kasvupyrähdyksessä yhdessä kasvuhormonin kanssa. Androgeeneillä on tärkeä anabolinen eli kehoa rakentava vaikutus läpi elämän.
Vaikutus homoseksuaalisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyrsijöiden tavoin myös ihmisillä on viitteitä siihen, että androfiliaa (seksuaalista suuntautumista miehiin) on eniten niillä uroksilla, joilla on erityisen paljon tai erityisen vähän androgeeneja. Bottom-rooli on yleisintä niillä, joilla sormien pituuksien suhteet toisiinsa (digit ratio) ovat naistyypillisempiä ja jotka kokevat miehen sukupuoliroolin epämukavaksi. Sen sijaan topit ovat pidempiä ja karvaisempia ja heillä murrosikä alkaa aiemmin.[1]
Androgeeneihin liittyviä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiallinen mieshormonin tuotanto miehellä voi viitata lisämunuaissairauteen ja aiheuttaa liian varhaista puberteettia ja myöhemmällä iällä ylikorostunutta maskuliinisuutta. Mieshormonin kiveksistä johtuvaa vajetta kutsutaan (primääriseksi) hypogonadismiksi. Se ilmenee murrosiän muutosten puuttumisena tai erittäin heikkona esiintymisenä. (Primääriseen) hypogonadismiin liittyy kivesten pieni koko. Aikuisena mieshormonin vajaus ilmenee alentuneena seksuaaliviettinä ja seksuaalisena kyvyttömyytenä. Murrosiän muutosten puuttuminen tai erittäin heikko esiintyminen voi johtua myös aivojen hypotalamuksesta tai aivolisäkkeen vajaatoiminnasta (hypopituitarismi), jota kutsutaan myös sekundääriseksi hypogonadismiksi. Vastaavat ongelmat voivat johtua myös vähän tai ei lainkaan toimivista androgeenireseptoreista, mikä estää androgeenien vaikutuksen kehon kudoksissa.[2]
Naisilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisilla liiallinen androgeenituotanto johtaa miehisten piirteiden ilmaantumiseen eli virilisoitumiseen.[3] Naisilla ei kuitenkaan ole testosteronia tuottavia kiveksiä, joten huomattava virilisaatio liittyy yleensä naisten steroidien käyttöön kehonrakennuksessa tai kilpaurheilussa. Yleisin virilisoitumisen syy naisilla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), joka aiheuttaa parrankasvua ja hedelmättömyyttä. Naisilla on testosteronia pieniä määriä tuottavat lisämunuaiset, joiden adrenogenitaalinen oireyhtymä (CAH) johtaa virilisoitumiseen[4].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lastenendokrinologian verkkosivut lastenendokrinologit.net. Viitattu 26.5.2007.
- Eliisa Karhumäki et al: Päästä varpaisiin: ihmisen anatomia ja fysiologia. Edita, 2006. ISBN 951-37-4468-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Francine F. Burke, Meagan Hinks, Stephanie Salia, Kerri M. Sparkes & Ashlyn Swift-Gallant: Using Animal Models to Study the Interplay Between the Biodevelopmental Pathways Underlying Human Sexual Orientation. Archives of Sexual Behavior, 7.12.2022. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/male-hypogonadism/symptoms-causes/dxc-20248457
- ↑ http://www.tohtori.fi/?page=6625671&search=virilisoituminen
- ↑ http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1993/6/duo30078