Mies ja alaston ase 2½

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mies ja alaston ase 2 ½
The Naked Gun 2½: The Smell of Fear
Elokuvan kansi
Elokuvan kansi
Ohjaaja David Zucker
Käsikirjoittaja Jim Abrahams (televisiosarja)
David Zucker
Jerry Zucker
Pat Proft
Tuottaja Robert K. Weiss
Säveltäjä Ira Newborn
Pääosat Leslie Nielsen
Priscilla Presley
George Kennedy
O.J. Simpson
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 28. kesäkuuta 1991
Suomen lippu 19. heinäkuuta 1991
Kesto 85 min
Alkuperäiskieli englanti
Edeltäjä Mies ja alaston ase
Seuraaja Mies ja alaston ase 33 1/3 – Viimeinen solvaus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Mies ja alaston ase 2 ½ (engl. The Naked Gun 2½: The Smell of Fear) on vuonna 1991 ensi-iltansa saanut komediaelokuva, jonka pääosassa nähdään Leslie Nielsen. Mies ja alaston ase 2½ on Mies ja alaston ase -elokuvasarjan toinen osa, jonka aiempi osa on Mies ja alaston ase ja seuraava Mies ja alaston ase 33 1/3 – Viimeinen solvaus.

Elokuvassa näyttelevillä Zsa Zsa Gaborilla ja Mel Tormélla ei ole erillistä roolia.

Elokuvan tunnuslause on "Frank Drebin is back. Just accept it." (suom. Frank Drebin on palannut. Hyväksy se.)

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva alkaa Valkoisessa talossa pidettävällä kokouksella, jossa on määrä kehittää maan energiapolitiikkaa. Jo ennen kokouksen alkua Frank hölmöilee, minkä vuoksi Barbara Bush joutuu kärsimään. Kokoukseen osallistuvat erilaisten energia-alojen edustajat: öljyä edustaa "YÖK", hiiltä "HYI", atomivoimaa "PAM". Presidentti George H. W. Bush kuitenkin ilmoittaa antavansa energiapolitiikan laadittavaksi aurinkoenergiaa edustavan tohtori Albert S. Meinheimerin vastuulle.

Muut energia-alat yrittävät murhata Meinheimerin pommilla liikemies Quentin Hapsburgin avustuksella. Pommi räjähtää, mutta Meinheimer ja Frankista väliaikaisesti eronnut Jane selviävät vahingoitta.

Elokuvan aikana Frank sählää tapansa mukaan ja yrittää samalla paikata välejään Janeen. He rakastuvatkin uudelleen.

Lopussa Hapsburg aikoo räjäyttää uusiutuvasta energiasta luennoivan Meinheimerin ydinpommilla. Frankin kiristäessä ikkunasta riippuvalta Hapsburgilta peruutuskoodia Ed Hocken epähuomiossa luulee Frankin yrittävän pudottaa Hapsburgin, ja Hocken pudottaa Quentinin. Kun Frank ja Jane yrittävät saada pommin pois päältä, Ed ja Nordberg evakuoivat rakennusta ihmisistä. Sekuntien käydessä vähiin Frank yrittää saada Janen suojaan, mutta kompastuukin virtajohtoon ja vetää sen seinästä irti, jolloin pommi sammuu.

Presidentti tarjoaa kiitospuheessaan Frankille "virkaa, jossa ollaan pitkiä ja vaarallisia päiviä maan pohjasakan keskellä". Frank kysyy, haluaako tämä hänet hallitukseen, mutta presidentti tarkoittaa uuden poliisiosaston johtajuutta. Elokuva päättyy presidentin, rouva Bushin, Frankin ja Janen siirtymiseen parvekkeelle kuvattavaksi. Frank vahingossa tönäisee kääntyessään rouva Bushin parvekkeelta roikkumaan ja repäisee samalla hameen tämän yltä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Leslie Nielsen   … Lt. Frank Drebin  
 Priscilla Presley   … Jane Spencer  
 George Kennedy   … Captain Ed Hocken  
 O.J. Simpson   … Nordberg  
 Robert Goulet   … Quentin Hapsburg  
 Richard Griffiths   … Dr. Albert S. Meinheimer / Earl Hacker  
 Jacqueline Brookes   … Commissioner Anabell Brumford  
 Anthony James   … Hector Savage  
 Lloyd Bochner   … Terence Baggett  
 Tim O'Connor   … Donald Fenswick  
 Peter Mark Richman   … Arthur Dunwell  
 Ed Williams   … Ted Olsen  
 John Roarke   … Presidentti George H. W. Bush  

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]