Mieli ja merkitys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mieli ja merkitys (saks. Sinn und Bedeutung) on Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen semanttisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen. Frege jakoi semanttisen sisällön merkitykseen (Bedeutung) ja mieleen (Sinn). Termin merkitys on se olio, johon se viittaa, ja mieli se tapa, jolla se viittaa tuohon olioon.[1]

Mieli ja merkitys ovat siis kaksi eri näkökulmaa ilmaisujen merkitykseen: merkitys on lauseen totuusarvo, ja mieli se ajatus, jonka se ilmaisee.[1] Fregen mukaan erottelu pätee ainakin tietyn tyyppisille termeille: Frege itse sovelsi merkityksen käsitettä erisnimiin ja, vähäisemmässä määrin, lauseisiin.

Frege esitti erottelun artikkelissaan ”Über Sinn und Bedeutung” vuonna 1892.[1] Vaikka erottelu kuuluu ensi sijassa kielifilosofian piiriin, sillä on merkitystä myös muun muassa mielenfilosofian, metafysiikan ja metaetiikan kannalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Viitattu 28. tammikuuta 2008.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Frege, Gottlob: "Mielestä ja merkityksestä", teoksessa Raatikainen, Panu (toim.): Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, s. 41-56. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos

Aiheen käsittelyä

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.