Miehikkälän Salpalinja-museo
| Miehikkälän Salpalinja-museo | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Sotahistoriallinen museo, museo |
| Sijainti | Miehikkälä |
| Kotisivut | salpakeskus.fi/fi/salpalinja-m... |
| Koordinaatit | |
 Miehikkälän Salpalinja-museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Miehikkälän Salpalinja-museo on 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä sotahistoriallinen museo. Museota hallinnoi Miehikkälän kunnan kunnanhallituksen alainen Miehikkälän museotoimikunta. Museoalue on alun perin rakennettu vahvennetun komppanian puolustuskeskukseksi.
Kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Salpalinjan kohdenumero | Käyttötarkoitus | P-I-K-koordinaatit (KKJ) | WGS 84-koordinaatit | Kuvaus | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|---|
| 321 | panssarintorjunta, konekivääriammunta ja majoitus 20 sotilaalle | ||||
| 322 | majoitus 40 sotilaalle | säästömalli | |||
| 385 | tulenjohto ja majoitus 20 sotilaalle | ||||
| 327 | majoitus 20 sotilaalle | ||||
| 326 | konekivääriammunta ja majoitus 20 sotilaalle | ||||
| 360 | panssarintorjuntatykin pesäke | entisöity panssarintorjuntatykin avopesäke |
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosittain järjestetään Salpavaellus kesä-heinäkuun vaihteessa. Museon alueella järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia. Museolla järjestetään vuosittain mm. sotahistoriallinen luentosarja, johon liittyy aiheesta riippuen myös maastokäyntejä autenttisilla tapahtumapaikoilla.
Salpapolku on 50 kilometriä pitkä retkeilyreitti Virolahdella ja Miehikkälässä. Se kulkee osittain Salpalinjan reittiä. Sen varrella ovat sekä Virolahden Bunkkerimuseo että Miehikkälän Salpalinja-museo. Salpapolun varrella on kaksitoista tauko- tai yöpymispaikkaa kompostikäymälällä, kompostilla, nuotiokehällä ja puuvajalla varustettuna. Yöpymispaikoissa on laavu, eräkämppä tai jonkin muu ratkaisu. Polun varrella on myös kaksi vuokrattavaa 20:n hengen grillikotaa, joista toinen on Miehikkälän Sihkarinkalliolla ja toinen Miehikkälän Jermulan lähellä. Reittiin kuuluu neljä varaussaunaa, joista ensimmäinen on Virolahden Ravijoen paloasemalla, toinen Miehikkälän Muhikossa, kolmas Jermulan veteraanikämpällä Häyhinlammella ja neljäs, nimeltään Motti, Miehikkälän Salpalinja -museolla.
Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluetta on kehitetty myös Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmin. 1. heinäkuuta 2005 perustettiin Salpakeskus, joka koordinoi hankkeita. Hankkeita ovat 1999 alkaen olleet mm. Infraa elämyspalveluille, Avoinna ympäri vuoden -hanke, Elämyksiä Salpa-asemassa -hanke, Miehikkälän pitäjätalon kunnostaminen kulttuuritiloiksi -hanke, Pioneerimuseon toiminnan käynnistämishanke, Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke, Kaakonkulman Salpalinja-hanke, Salpalinjan valtakunnallisen toiminnan käynnistäminen ja suunnitteluhanke, Salpakeskuksen suunnitteluhanke ja Miehikkälän Salpalinja -hanke. Museo on ollut partnerina myös kahdessa kansainvälisessä sotahistoriamatkailuun liittyneessä hankkeessa.
Museo on nykyään osa Salpakeskusta, joka muodostuu Miehikkälän Salpalinja-museon, Virolahden Bunkkerimuseon, Virolahden ja Miehikkälän Salpapolun ja valtakunnallisen Salpalinjan perinneyhdistyksen välisestä yhteistyöstä.
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Konekivääribunkkeri Miehikkälän Salpalinja-museossa. -
Panssariesteitä Miehikkälässä.
