Michael Powell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michael Powell
Syntymäaika 30. syyskuuta 1905
Syntymäpaikka Bekesbourne, Kent, Englanti
Aktiivisena 1928–1983
Kuolinaika 19. helmikuuta 1990 (84 vuotta)
Kuolinpaikka Avening, Gloucestershire, Englanti
Oikea nimi Michael Latham Powell
Ammatti elokuvaohjaaja
Puoliso Gloria Mary Rouger (1927)
Frankie Reidy (1943–1983)
Thelma Schoonmaker (1984–1990)
Tunnetuimmat ohjaukset Punaiset kengät, Kurkistelija
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Michael Latham Powell (30. syyskuuta 1905 Bekesbourne, Kent, Englanti30. syyskuuta 1990 Avening, Gloucestershire, Englanti) oli brittiläinen elokuvaohjaaja.

Hänet tunnetaan ennen kaikkea Emeric Pressburgerin kanssa ohjaamista ja käsikirjoittamista elokuvista 1940-luvulla (Ystävykset (1943), Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946), Musta narsissi (1947) ja Punaiset kengät (1948)). Powellin omista ohjaustöistä tunnetuin on Kurkistelija (1960), jonka saamat murskaavat arvostelut käytännössä lopettivat Powellin ohjaajanuran Britanniassa.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet ennen Pressburgeria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Powell aloitti elokuva-alalla 1920-luvun puolivälissä still-valokuvaajana ja näyttelijänä. Hän oli käsikirjoittajana Hitchcockin Puhtauden lunnaissa. 1930-uvun alussa hän pääsi itse ohjaamaan elokuvia. Hänen ensimmäinen merkittävä ohjaustyö oli The Edge of the World 1937.

Ennen kuin yhteistyö Pressburgerin kanssa alkoi tosissaan, Powell ohjasi vielä yksinään muutamia elokuvia. Tunnetuin niistä on Bagdadin varas (1940)

Powellin ja Pressburgerin yhteistyö (1939-1957)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Powell ja Pressburgerin tutustuivat 1938, kun Alexander Korda oli antanut Powelille ja Pressburgerille tehtäväksi pelastaa Kaksoisagentti -elokuva. He muokkasivat yhdessä elokuvan kokonaan uudelleen. He halusivat hyödyntää elokuvan menestystä ja tekivät yhdessä Contraband-elokuvan (1940), jonka pääosia näyttelivät Kaksoisagentin tähdet Conrad Veidt ja Valerie Hobson.[2]

Seuraava yhteistyöelokuva oli Pako (1941), joka menestyi hyvin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Pressburger sai Paosta parhaan alkuperäisen tarinan Oscar-palkinnon ja oli ehdolla kategorioissa paras elokuva ja paras sovitettu käsikirjoitus. Powell ja Pressburger ehdottivat J. Arthur Rankille oman tuotantoyhtiön perustamista, joka tekisi elokuvia Rank Organisationille. Rank ei kuitenkaan suostunut siihen. [2]

Powell ja Pressburger perustivat oman The Archers -tuotantoyhtiön 1942 ja sen ensimmäinen elokuva oli Yksi pommikoneistamme on kadoksissa (1942) British National Filmsille. Yhteistyö näkyi myös alkuteksteissä: heidän kaikki Archer-elokuvat on ”kirjoittanut, tuottanut ja ohjannut Michael Powell ja Emeric Pressburger”. [3]

Seuraavana vuonna he aloittivat yhteistyön Rank Organisationin kanssa. Ensimmäinen elokuva Rankille oli Ystävykset. Se kertoo kaunistelematta eversti Blimpin elämästä buurisodassa ja kahdessa maailmansodassa. Niin kaunistelematta, että pääministeri Winston Churchill yritti estää elokuvan tekemisen ja ensi-illan jälkeen viranomaiset yrittivät myös estää elokuvan viennin Yhdysvaltoihin. Elokuvaa pidetään Powellin ja Pressburgerin ensimmäisenä mestariteoksena ja varsinkin sen Technicolor-kuvausta on ylistetty.[2][4]

Ystävysten ollessa tuotannossa The Archers tuotti elokuvan The Silver Fleet (1943) – ainoa Archerin elokuva, jossa Powell tai Pressburger eivät työskennelleet.

Canterburyn tarinoita (1944) sijoittuu sota-ajan Kentiin ja käyttää Chaucerin teemoja. Se oli ensimmäinen Powell ja Pressburger -elokuva, joka oli floppi. [3] Myrskyöitä -elokuvan (1945) he tekivät odottaessaan Technicolor-kameroita, joita he tarvisivat seuraavaan elokuvaansa.[2]

Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946) on romanttinen fantasiaelokuva. Siinä lentäjä, jonka olisi pitänyt kuolla, jääkin henkiin, rakastuu ja leikkauspöydällä ollessaan joutuu tuonpuoleisessa valamiehistön eteen. Elokuvan maanpäälliset osuudet ovat Technicolor-väreissä ja tuonpuoleiseen sijoittuvat osuudet taas mustavalkoisia. Se on myös yksi heidän suosituimmista elokuvistaan. [2]

Sitä seurannut Musta narsissi (1947) kertoo anglikaaninunnien koettelemuksista, kun he perustava koulun ja sairaalan Himalajan syrjäiseen kolkkaan. Elokuvaa on mainittu ”eroottisimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi kautta aikojen”.[5]

Powellin ja Pressburgerin uran kuuluisin ja menestynein elokuva on balettiaiheinen Punaiset kengät (1948), jota on usein sanottu sanottu kaikkien aikojen parhaimmaksi balettiaiheiseksi elokuvaksi. Elokuvan kuuluisimpiin kohtauksiin kuuluu 17 minuuttia kestävä balettikohtaus elokuva lopulla. [6][3][7]

Punaisten kenkien pitkä ja kallis jälkituotanto aiheutti välirikon Rankin kanssa. Sen jälkeen Powell ja Pressburger siirtyivät Alexander Kordan London Filmsiin. Heidän ensimmäinen elokuva siellä oli Osasto X 43 (1949), joka sai harvinaisen myönteisen vastaanoton brittikriitikoilta, mutta ei kuitenkaan menestynyt teattereissa.[6]

Yhteistyö Kordan kanssa ei kuitenkaan sujunut hyvin. Lumotun veren (1950) pääosaa näytteli David O. Selznickin puoliso Jennifer Jones ja oikeuden päätöksellä Selznick leikkasi (ja kuvasi osittain uudelleen) elokuvasta uuden version Yhdysvaltoja varten. Pettävä Punainen neilikka (1950) ei myöskään onnistunut hyvin, Korda olisi halunnut musikaaliversion ensimmäisestä Punainen neilikka -elokuvasta, mutta sen sijaan siitä tuli pukudraama, josta voi nähdä mihin kohtaan musiikkinumerot olisivat sijoittuneet.[6]

Heidän viimeinen elokuva Kordalle Hoffmanin seikkailut (1951) onnistui jo paremmin. Se perustui Jacques Offenbachin oopperaan Hoffmannin kertomukset. Tyyliltään se oli jatkoa Punaisille kengille. Se ei ollut suuri menestys mutta tuotti sentään voittoa.[6]

Hoffmannin seikkailut oli sopimuksen mukaisesti viimeinen elokuva Kordalle. Sen jälkeen kaksikko otti kolmen vuoden tauon yhteistyöstä. Powell kirjoitti ja tuotti näytelmiä ja Pressburger muun muassa ohjasi ainoan elokuvan yksinään (Twice Upon a Time, 1953).[6]

Tauon jälkeen Powell ja Pressburger tekivät 1955 musikaalin Lepakko Johann Straussin operetin pohjalta. Sitä seurasi 2. maailmansotaan sijoittunut Taistelulaivan viimeiset päivät (1956). Heidän – ja The Archerin – viimeiseksi elokuvaksi jäi Kenraali katoaa (1957).

Kaksikko työskenteli vielä kahdesti yhdessä elokuvissa They're a Weird Mob (1966) ja The Boy Who Turned Yellow (1972). He kirjoittivat myös yhdessä romaaniversion Punaisista kengistä The Red Shoes (1978, ISBN 0-8044-2687-2).

Viimeiset vuodet (1957-1983)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Powell jatkoi ohjaajanuraa kun yhteistyö Pressburgerin kanssa oli päättynyt. Hän ohjasi 1960 Kurkistelija-elokuvan, joka käsitteli voyeurismia, elokuvaa ja väkivaltaa. Elokuva saama murskaava kritiikki lopetti Powellin uran Britanniassa.[1] Nykyään elokuvaa pidetään klassikkona. Kurkistelijan jälkeen ohjasi muutamia televisiotöitä muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Powellia ruvettiin (jälleen) arvostamaan uudelleen 1970-luvun lopulta lähtien Francis Ford Coppolan ja Martin Scorsesen ansiosta, joille Powell oli ollut esikuva.[8]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Powellin ja Pressburgerin elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos toisin ei mainita, Powell ja Pressburger tuottivat, ohjasivat ja käsikirjoittivat elokuvat yhdessä.

Vuosi Alkuperäinen nimi Suomenkielinen nimi Huomioita
1939 The Spy in Black Kaksoisagentti ohjaus: Powell, käsikirjoitus: Pressburger
1940 Contraband ohjaus: Powell, käsikirjoitus: Pressburger
1941 49th Parallel Pako ohjaaja, tuottaja: Powell, käsikirjoittaja: Pressburger
1942 One of Our Aircraft Is Missing Yksi pommikoneistamme on kadoksissa Ensimmäinen Archers-elokuva
1943 The Life and Death of Colonel Blimp Ystävykset
1943 The Volunteer lyhyt propagandaelokuva
1943 The Silver Fleet Miehenikö kavaltaja? Powell ja Pressburger vain tuottajina
1944 A Canterbury Tale Canterburyn tarinoita
1945 I Know Where I'm Going! Myrskyöitä
1946 A Matter of Life and Death Kysymys elämästä ja kuolemasta
1947 Black Narcissus Musta narsissi
1947 The End of the River Amazon-virran poika Powell ja Pressburger vain tuottajina
1948 The Red Shoes Punaiset kengät
1949 The Small Back Room Osasto X 43
1950 The Elusive Pimpernel Pettävä Punainen neilikka
1950 Gone to Earth Lumottu veri
1951 The Tales of Hoffmann Hoffmannin seikkailut
1955 Oh... Rosalinda!! Lepakko
1956 The Battle of the River Plate Taistelulaivan viimeiset päivät
1957 Ill Met by Moonlight Kenraali katoaa Viimeinen Archers-elokuva
1966 They're a Weird Mob ohjaaja, tuottaja: Powell, käsikirjoittaja: Pressburger
1972 The Boy Who Turned Yellow ohjaaja: Powell, käsikirjoittaja, tuottaja: Pressburger

Powellin elokuvat ilman Pressburgeria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Alkuperäinen nimi Suomenkielinen nimi Huomioita
1928 Riviera Revels sarja lyhytelokuvia, ohjaus Campbell Gullanin kanssa
1930 Caste nimettömänä, kadonnut elokuva
1931 Two Crowded Hours kadonnut
1932 My Friend the King kadonnut
1932 Rynox
1932 The Rasp kadonnut
1932 The Star Reporter kadonnut
1932 Hotel Splendide
1932 C.O.D. kadonnut
1932 His Lordship
1933 Born Lucky kadonnut
1934 The Fire Raisers
1934 Red Ensign
1934 Something Always Happens
1935 The Girl in the Crowd kadonnut
1935 Lazybones
1935 The Love Test
1935 The Night of the Party
1935 The Phantom Light Kummitusmajakka
1935 The Price of a Song kadonnut
1935 Someday kadonnut
1936 Her Last Affaire
1936 The Brown Wallet kadonnut
1936 Crown vs. Stevens
1936 The Man Behind the Mask
1937 The Edge of the World
1939 Smith lyhytelokuva
1939 The Lion Has Wings propagandaelokuva
1940 The Thief of Bagdad Bagdadin varas apulaisohjaajana
1941 An Airman's Letter to His Mother lyhyt propagandaelokuva
1951 Aila – Pohjolan tytär Aila – Pohjolan tytär vain tuottajana, ohjaajana Jack Witikka
1956 The Sorcerer's Apprentice lyhyt balettielokuva
1959 Luna de Miel
1960 Peeping Tom Kurkistelija
1961 The Queen's Guards
1963 Herzog Blaubarts Burg
1968 Sebastian Sebastian vain tuottajana
1969 Age of Consent
1978 Return to the Edge of the World

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Killer Reviews
  2. a b c d e The Archers, Part 1
  3. a b c Duguid 2006
  4. Ebert 2002
  5. Duguid 2003
  6. a b c d e The Archers, Part 2
  7. Ebert 2005
  8. Eder

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]