Michael Aaronin Pianokoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pianokoulu 1–4
Kirjailija Michael Aaron
Kieli englanti
Kustantaja Belwin-Mills
Julkaistu 1945
Suomennos
Suomentaja Matti Rautio (toim.)
Kustantaja alun perin Musiikki-Fazer, nyk. Fennica Gehrman
Julkaistu 1954–1955
ISBN 9790550111998 (osa 1)
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Michael Aaronin Pianokoulu, viralliselta nimeltään Pianokoulu, on alun perin Yhdysvalloissa julkaistu nuottijulkaisu, joka oli 1900-luvun loppupuolen ajan Suomessakin yksi suosituimmista pianonsoiton perusopetusmateriaaleista. Sen laati Michael Aaron, ja neliosaisen sarjan ensimmäisen osan julkaisi suomeksi Musiikki-Fazer vuonna 1954 Matti Raution ilmeisesti saksankielisestä laitoksesta toimittamana. Vuonna 1971 siitä otettiin jo 26. painos. [1]

Aaronin Pianokoulua ja siihen perustuvaa pianon alkeisopetusta kritisoidaan nykyisin luovan musisoinnin unohtamisesta ja pelkkiin nuotteihin tuijottamisesta. Muun muassa vapaa säestystaito on nyttemmin tuotu alkeisopetukseen, vaikka Aaronin Pianokoulu ei sitä opeta.[2] Aaronin sijasta suomalaisessa musiikinopetuksessa käytetään nykyisin yleensä modernimpia oppimateriaaleja kuten Suomalainen pianokoulu 1–3 (Ritva Lehtelä, Anja Saari, Eeva Sarmanto-Neuvonen, WSOY 1989), Musikatti (Lauri Kilpiö, Junio Kimanen ja Antti Kaihola, Ambitone 2002) tai Pianon avain 1–2 (Meri Louhos, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna ja Carlos Juris).[3]

Michael Aaron[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Aaron (n. 1899–1963)[4] oli brittiläinen pianisti, joka opiskeli Lontoon Royal College of Music -konservatoriossa. Hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kehitti ja laati Pianokoulunsa. Sen julkaisi vuonna 1945 Belwin-Mills-kustannusyhtiö.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pianokoulu.[vanhentunut linkki] Fennica-tietokanta. Viitattu 9.10.2016.
  2. Kotilainen, Virpi: Aaronin Pianokoulu on aikansa elänyt: "Musiikillinen keksiminen puuttuu", Jyväskylän yliopiston musiikinlehtori Eija Kososen haastattelu, Yle Keski-Suomi 11.6.2015. Viitattu 9.10.2016.
  3. Pianokouluja joka makuun - tositarkoituksella tai huvin vuoksi (Arkistoitu – Internet Archive), Synkooppi 2/2003, op. 71. Viitattu 9.10.2016.
  4. ”Michael Aaron, author of a piano course widely used by schools and teachers, died here today at the age of 64 ...”, The New York Times 30.4.1963. Viitattu 9.10.2016.
  5. Friedrich Schallin esipuhe ja kolofoniteksti teoksessa Aaron, Michael: Unterrichtswerke für Klavier, Alfred Music, ei painovuotta. Viitattu 9.10.2016.