Metyylivinyyliketoni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metyylivinyyliketoni

MVK-2D-skeletal.png

Tunnisteet
CAS-numero 78-94-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H6O
Moolimassa 70,1 g/mol
Ulkomuoto neste (väritön tai kellertävä)
Sulamispiste - 7 °C (266 K)
Kiehumispiste 81 °C (354 K)
Tiheys 0,86 g/cm3
Liukoisuus veteen Hyvä

Metyylivinyyliketoni on orgaaninen yhdiste (ketoni), joka on helposti syttyvää, huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä tai kellertävää nestettä, jolla on voimakas, pistävä haju. Sen kemiallinen kaava on C4H6O. Metyylivinyyliketonista käytetään myös nimityksiä metyleeniasetoni, 3-buten-2-oni, asetyylietyleeni, butenoni ja metyylivinyyliasetoni.

Metyylivinyyliketonin moolimassa on 70,1 g/mol, sulamispiste - 7 °C, kiehumispiste 81 °C, suhteellinen tiheys 0,864 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), hajukynnys 0,57 mg/m3, leimahduspiste - 7 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 491 °C ja CAS-numero 78-94-4. Metyylivinyyliketoni liukenee hyvin veteen. Aine liukenee myös metanoliin ja jääetikkaan.

Metyylivinyyliketonin höyry on ilmaa raskaampaa, sillä sen suhteellinen höyry-ilma-seoksen tiheys 20 °C:een lämpötilassa on 1,1 (ilma = 1). Aineen höyry voi siksi kulkeutua maata pitkin ja syttyä myös etäällä. Höyrystyessään metyylivinyyliketonin höyry saattaa polymeroitua ja tukkia varastotilan venttiilejä. Polymeroituminen vai tapahtua myös peroksidien, kuumuuden, valon ja hapettimien vaikutuksesta. Metyylivinyyliketoni reagoi vahvojen emästen, voimakkaiden pelkistimien ja voimakkaiden hapettimien kanssa.

Metyylivinyyliketonia käytetään biohajoavien muovien valmistukseen, alkyloivana aineena, hartsien valmistukseen sekä steroidien ja A-vitamiinin synteeseissä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainen altistuminen metyylivinyyliketonille voi aiheuttaa kyynelvuotoa sekä syövyttää silmiä ja ihoa. Aine syövyttää myös nieltynä ja sen höyry ärsyttää voimakkaasti silmiä ja hengitysteitä, jolloin hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopöhön. Metyylivinyyliketonia pidetään yhtenä voimakkaimmista limakalvoärsyttäjistä. Aineelle altistuminen voi vaikuttaa myös keskushermostoon aiheuttaen päänsärkyä, huimausta, vapinaa, koordinaatiohäiriöitä, ruumiinlämmön laskua sekä hengitys- ja pulssitaajuuden laskua.

Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus aineelle voi aiheuttaa ihon herkistymistä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.