Metyylikeltainen
| Metyylikeltainen | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | N,N-dimetyyli-4-fenyylidiatsenyylianiliini |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CN(C)C1=CC=C(C=C1)N=NC2=CC=CC=C2[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C14H15N3 |
| Moolimassa | 225,29 g/mol |
| Sulamispiste | 114–117 °C (hajoaa) [2] |
| Liukoisuus veteen | 13,6 mg/l |
Metyylikeltainen (C14H15N3) eli N,N-dimetyyli-4-fenyylidiatsenyylianiliini eli 4-dimetyyliamiiniatsobentseeni on atsoväri, jota käytetään pH-indikaattorina [4]. Vesiliuoksessaan aine on erittäin happamissa oloissa punainen ja muuttuu keltaiseksi pH-alueella 2,8–4,4[5]
Hengitettynä aine aiheuttaa yskää sekä hengenahdistusta [2]. Ihmisen aineenvaihdunnassa metyylikeltainen hajoaa aniliiniksi ja N,N-dimetyyli-p-fenyleenidiamiiniksi [6]. Elismistöön kertyessään aine voi vahingoittaa maksaa ja munuaisia [7]. Lisäksi aine on mutageeninen [6].
Synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metyylikeltaista valmistetaan teollisesti aniliinista , natriumnitriitistä ja hiilidioksidin metanoliliuoksesta. Syntynyt diatsoniumsuola yhdistyy N,N-dimetyylianiliinin kanssa muodostaen metyylikeltaista. [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Methyl yellow - Compound summary NCBI. Viitattu 4. elokuuta 2008.
- ↑ a b Metyylikeltainsen kansainvälinen kemikaalikortti Luettu 4. elokuuta 2008
- ↑ Metyylikeltainen (Dimetyylikeltainen) Käyttöturvallisuustiedote. 24.10.2012. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 31.5.2018. (suomeksi)
- ↑ värejä... D Coloria.net Päivi Hintsanen. Viitattu 4. elokuuta 2008.
- ↑ Liste des indicateurs colorés SBEC. Viitattu 4. elokuuta 2008.
- ↑ a b Mutagenicity Testing of Some Commonly Used Dyes PubMed Central. Viitattu 4. elokuuta 2008.
- ↑ 4-Dimethylaminoazobenzene NIOSH. Viitattu 4. elokuuta 2008.
- ↑ Ross R. Weikel: Physical transformations for greener chemical processes (PDF) Georgia Tech. Arkistoitu 15.9.2006. Viitattu 5.3.2009.