Metsämurmeli

Metsämurmeli
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Jyrsijät Rodentia Alalahko: Oravamaiset Sciuromorpha Heimo: Oravat Sciuridae Alaheimo: Varsinaiset oravat Sciurinae Suku: Murmelit Marmota Laji: monax
Kaksiosainen nimi
Marmota monax (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Metsämurmeli Wikispeciesissä   Metsämurmeli Commonsissa

Metsämurmeli (Marmota monax) on oravien heimon kookkain laji Pohjois-Amerikassa, kooltaan 40–65 cm pitkä (15 senttimetrin mittainen häntä mukaan luettuna) ja painaa 2–4 kg.

Metsämurmeli aterioimassa.

Metsämurmeli viettää suuren osan vuodesta nukkumalla. Kevät on lisääntymisen aikaa, kesällä metsämurmeli ahmii ravintoa kasvattaakseen rasvavarastojaan talvea varten. Metsämurmeli saattaa nauttia jopa 670 grammaa ravintoa päivässä.

Aiemmin, kun murmelin asuinsijoilla liikkui runsaasti petoja, otusta ei nähnyt yhtä usein kuin nykyään. Metsämurmeli on eloisa, äänekkäästi rupatteleva eläin.

Pohjois-Amerikassa vietetään Groundhog Day -nimistä juhlaa, jossa metsämurmeleiden avulla ennustetaan talven kestoa.

Lisääntyminen

Metsämurmelin kiinnostus lisääntymiseen herää pian talvihorroksen päätyttyä. Koiraat tappelevat naaraista ja voivat paritella usean naaraan kanssa. Kuukautta myöhemmin toukokuussa naaras synnyttää ruoholla vuorattuun pesään joukon sokeita karvattomia poikasia. Viikon kuluessa niiden iho muuttuu ruusunpunaisesta mustaksi. Kahden viikon kuluttua karvojenkasvu alkaa näkyä, ja neliviikkoisena poikaset avaavat silmänsä. Kuuden viikon iässä poikaset vieroitetaan, ja ne hajaantuvat omille tahoilleen.

Metsämurmeli