Metsämittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsämittari
Metsämittaripari. Ylempänä naaras, alempana koiras.
Metsämittaripari. Ylempänä naaras, alempana koiras.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Ematurga
Laji: atomaria
Kaksiosainen nimi
Ematurga atomaria
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsämittari Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsämittari Commonsissa

Metsämittari (Ematurga atomaria) on metsäisten seutujen erittäin yleinen mittariperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämittarin sukupuolet eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koiraiden pääväri on tummanruskea ja sekä etu- että takasiivissä tummien poikkivöiden välisillä alueilla on nähtävissä runsaasti kellertäviä pilkkuja, jotka saattavat muodostaa siiville jopa kellertäviä alueita. Tuntosarvet ovat huomiotaherättävän sulkamaiset. Naaraat ovat yleisvaikutelmaltaan selvästi koiraita harmaampia, ja niiden siivissä tummanruskeaa väriä rikkoo yleensä lähes valkoinen kuviointi. Tuntosarvet ovat rihmamaiset. Joskus tavataan lähes yksivärisiä yksilöitä. Metsämittarin siipiväli on 22–30 mm, naaraat ovat koiraita pienempiä.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan Euroopasta Siperian poikki Itä-Aasiaan. Suomessa lajia tavataan koko maassa. Lentoaika on toukokuun lopulta kesäkuun loppuun.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yöperhosmaisesta ulkonäöstään huolimatta metsämittari on aktiivinen vain valoisaan aikaan. Se on erittäin yleinen laji, joka viihtyy avoimissa metsissä, soilla ja tienvarsilla.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukat syövät laajaa kirjoa eri kasvilajeja, mm. kanervaa, mustikkaa, juolukkaa, suopursua, koivuja sekä saroja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]