Metsäkato Indonesiassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Metsäkato Indonesiassa kertoo Indonesian metsäkadosta. Greenpeacen mukaan Indonesian metsäkato oli maailman nopeinta vuonna 2007. Indonesia menetti joka tunti 300 jalkapallokentän verran metsää. Metsää hakattiin laittomasti, ja metsämaata raivattiin palmuöljypuille.[1]

Sademetsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sademetsä on Indonesian suurin rikkaus. Sumatralla on suosademetsiä, jotka kasvavat metrien paksun turpeen päällä. Ne ovat maailman suurin yksittäinen hiilivarasto. Suosademetsien hakkuut ja turpeen poltto tekee Indonesiasta maailman 3. kasvihuonepäästöjen aiheuttajan.[2] Indonesian valtio omistaa sademetsiä, mutta alkuperäiskansoilla on ollut käyttöoikeuksia.[3]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indonesian ympäristöministeri Rachmat Witoelar edustaa presidentti Susilo Bambang Yudhoyonoa ilmastokokouksessa vuonna 2009. HS kysyi ympäristöministeriltä syyskuussa 2009: Mitä metsäkadolle on tehtävissä? ”Indonesian suurin ongelma on kurin puute. Kyllä täällä tiedetään, mikä on ympäristölle haitallista. Metsiä pitäisi ajatella enemmän hyvinvoinnin ja hiilensidonnan kannalta. Nyt vatsan täyttäminen menee saasteiden vähentämisen edelle.” Elokuussa 2009 säädettiin uusi ympäristölaki, joka ympäristöministerin mukaan lisää YVA-prosesseja, metsien ennallistamista ja antaa ministeriön tutkijoille poliisivaltuuksia. Ministerin mukaan kaivosyhtiöt toimivat rajoituksetta jopa luonnonsuojelualueilla. Uudelleen metsitys maksaisi 10 mrd. €.[4]

Metsäkato[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakattua metsää ja ojankaivuuta tupakkaplantaasilla 1890-1905

Indonesiassa metsäkato on 2 miljoonaa hehtaaria vuodessa vastaten Walesin alaa. Maailmanpankin mukaan palmuöljyn viljely on merkittävä syy metsäkadon kasvuun.[5] Metsäpäätöksissä kylä- tai aluepäälliköitä saattaa uhata jopa vankilatuomiot. Indonesian metsistä on kaskettu viljelymaata kasveille, kuten maissi, riisi, kumipuu ja öljypalmu. Helsingin Sanomien mukaan metsiä ovat hamunneet maanviljelijöiden lisäksi ainakin selluyritykset April ja Sinar Mas. April jakoi paikallisille keksejä ja paaston jälkeisen aterian hyvittelynä kylän viereen tulevasta aakasiaplantaasista.[3]

Down to Earth (ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestö Britanniassa) mukaan paperi- ja selluteollisuus on tärkeä vaikuttaja Indonesian metsäkatoon. Raportin mukaan (2006) Indonesian metsät ovat kolmanneksi laajimmat maailmassa ja supistuvat 2,8 miljoonaa ha/vuosi. Metsä tarjoavat elannon kymmenille miljoonille maalaisille ja alkuperäiskansojen asukkaille. Indonesian metsien monimuotoisuus on suuri. 70 % puunkeruusta on laitonta. Sen lisäksi laajoja luonnonmetsiä kaadetaan laillisesti ja muokataan puuplantaaseiksi sellutehtaille. Puuplantaasit aiheuttavat ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. [6]

Etelä-Kalimantan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisten tietojen mukaan Etelä-Kalimantanin maakunnan koko on 3,7 millj. ha ja väestö 3 milj. asukasta. Indonesian metsäministeriön mukaan vuonna 2003 Etelä-Kalimantanin metsäkato oli 3,8% vuodessa. Metsäosaston mukaan vuonna 1999 Etelä-Kalimantanilla oli virallisesti metsää 1,84 milj. ha ja todellisuudessa 1,14 milj. ha. vuonna 2005. Jos vauhti jatkuisi vakiona 3,8 %/vuosi ja luvut ovat oikeita, vuonna 2013 alueen metsäkato olisi yli 25 % vuoteen 2005 verrattuna ja vuonna 2020 45 %.[6]

Tulvat ja maanvyörymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäkato heikentää maan vedenpidätyskykyä lisäten maanvyöryjä ja tulvia.

Korruptio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korruption ehkäisty on heikkoa Indonesian metsäalalla. Human Rights Watchin mukaan (2010 ja 2009) laittomasta puunkeruusta, korruptiosta tai väärinkäytöksistä vastuulliset henkilöt joutuvat harvoin vastuuseen.[7] Puolet Indonesian puusta kaadettiin laittomasti ja verottomasti vuosina 2003-2006. Tuloja menetettiin yhteensä 2 mrd. dollaria vuonna 2006.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YK:n puunistutuskampanja onnistunut yli odotusten, yle 28.11.2007
  2. Indonesian suosademetsät palavat karrelle, Maailman mittavin hiilivarasto saa väistyä plantaasien tieltä, HS vieraili hakkuita vastaan kapinoivassa sumatralaiskylässä, Helsingin Sanomat Jenni Virtanen 26.9.2009 A3
  3. a b Sellutehdas selätti Indonesian vanhimman kyläpäällikön, Helsingin Sanomat Jenni Virtanen 26.9.2009 B1
  4. Suosademetsät ovat suuri hiilivarasto, Helsingin Sanomat Jenni Virtanen 26.9.2009 B1
  5. [http://www.foe.co.uk/resource/reports/oil_for_ape_summary.pdf "The Oil for Ape Scandal: How palm oil is threatening the orang-utan" Helen Buckland, Ed Matthew (ed.) 19.9.2005 Summary. Friends of the Earth Trust
  6. a b Betty Tio Minar: "No Chip Mill Without Wood: A study of UFS projects to develop wood chip and paper pulp mills in Kalimantan, Indonesia", Down to Earth, elokuu 2006
  7. World Report 2010 20.1.2010 HRW s. 310
  8. “Wild Money” esittely December 2009 HRW