Metakryylialdehydi
| Metakryylialdehydi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-metyyli-2-propenaali |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H6O |
| Moolimassa | 70,1 g/mol |
| Ulkomuoto | neste |
| Sulamispiste | –81 °C (192 K) |
| Kiehumispiste | 68 °C (341 K) |
| Tiheys | 0,8 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | veteen 6 g/100 ml (20 °C) |
Metakryylialdehydi on orgaaninen yhdiste (aldehydi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C4H6O ja rakennekaava CH2=C(CH3)CHO. Metakryylialdehydista käytetään myös nimityksiä 2-metyyli-2-propenaali, isobutenaali ja metakroleiini.
Metakryylialdehydin moolimassa on 70,1 g/mol, sulamispiste –81 °C, kiehumispiste 68 °C,tiheys 0,8 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa 6 g/100 ml, leimahduspiste –15 °C, itsesyttymislämpötila 295 °C ja CAS-numero 78-85-3.
Metakryylialdehydiä valmistetaan hapettamalla 2-metyylipropeeniä tai tert-butanolia, eteenin, hiilimonoksidin ja vedyn reaktiolla tai isobutyyrialdehydistä. Yhdistettä käytetään lajasti muun muassa lääkeaineiden, polymeerien ja maatalouskemikaalien valmistuksessa.[1]
Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dietrich Arntz, Achim Fischer, Mathias Höpp, Sylvia Jacobi, Jörg Sauer, Takashi Ohara, Takahisa Sato, Noboru Shimizu & Helmut Schwind: Acrolein and Methacrolein, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007.