Mestarien liigan loppuottelu 2014

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mestarien liigan loppuottelu 2014
Tapahtuma Mestarien liigan kausi 2013–2014

Jatkoajan jälkeen

Päiväys 24. toukokuuta 2014
Paikka Estádio da Luz, Lissabon
Paras pelaaja Ángel Di María (Real Madrid)
Tuomari Björn Kuipers (Alankomaat)
Yleisö 60 976[1]
Sää Osittain pilvinen
17 °C (63 °F)
51% ilmankosteus[2]
← 2013 2015 →

Mestarien liigan loppuottelu 2014 oli pelattavan kauden 2013–2014 Mestarien liigan viimeinen ottelu, joka oli järjestykseltään Mestarien liigan 22. kausi ja Euroopan parhaiden joukkueiden kesken pelattavan jalkapallocupin 59. kausi. Loppuottelu pelattiin 24. toukokuuta 2014 Estádio da Luzilla Lissabonissa, Portugalissa,[3] joka käytiin espanjalaisseurojen Real Madridin ja Atlético Madridin välillä. Koskaan aikaisemmin kilpailun historiassa loppuottelussa eivät olleet kohdanneet kaksi samasta kaupungista kotoisin olevaa joukkuetta.[4]

Real Madrid voitti loppuottelun jatkoajan jälkeen numeroin 4–1, kun varsinaisella peliajalla päädyttiin 1–1-tasapeliin. Real Madridin maaleista jatkoajalla vastasivat Gareth Bale, Marcelo ja Cristiano Ronaldo, jonne joukkueen johdatti Sergio Ramosin aikaisemmin tekemä tasoitusosuma ottelun varsinaisen peliajan lisäajalla. Atlético Madridin ainokaisesta vastasi puolustaja Diego Godín. Voitolla Real Madrid varmisti seurahistoriansa kymmenennen (la Décima) turnausvoittonsa. Aikaa edellisestä yhdeksännestä voitosta oli kulunut 12 vuotta.

Ottelun voittaja Real Madrid eteni vuoden 2014 UEFA Super Cupiin, jossa se kohtasi hallitsevan Eurooppa-liigan kauden 2013–2014 voittajan Sevillan, sekä myös vuoden 2014 seurajoukkueiden MM-kilpailuihin, jossa se aloitti pelaamisen turnauksen välieristä.

Tapahtumapaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Estádio da Luz toimi Mestarien liigan kauden 2013–2014 loppuottelunäyttämönä.

Lissabonissa sijaitseva Estádio da Luz valittiin loppuottelun tapahtumapaikaksi UEFA:n järjestelykomitean pitämässä kokouksessa 20. maaliskuuta 2012 Istanbulissa Turkissa.[5][6] Se on toiminut vuodesta 2003 lähtien lissabonilaisseura Benfican kotinäyttämönä. Stadion uudelleenrakennettiin vuoden 2004 EM-kilpailuja varten ja sillä pelattiin muiden alkusarja- ja pudotuspeliotteluiden lisäksi turnauksen loppuottelu. Alkuperäinen stadion, mikä tunnettiin samalla nimellä, purettiin vuonna 2003 ja sillä pelattiin muun muassa vuoden 1992 Cup-voittajien cupin loppuottelu ja vuoden 1983 UEFA-cupin loppuottelun toinen osaottelu.[7]

Viimeksi Euroopan cupin loppuottelu on pelattu Lissabonissa vuonna 1967 Estádio Nacionalilla. Kaupungissa pelattiin viimeksi vuoden 2005 UEFA-cupin loppuottelu, jota isännöi paikallisseura Sporting Clube de Portugalin kotistadion Estádio José Alvalade. Sporting oli onnistunut selvittämään tiensä kotistadionillaan pelattavaan loppuotteluun, jossa se kohtasi venäläisen TsSKA Moskovan. Ottelu päättyi moskovalaisseuran voitonjuhliin numeroin 3–1.[7]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuottelu pelattiin ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa kahden samasta kaupungista tulevan joukkueen välillä.[4] Tämä oli myös toinen kerta kilpailun historiassa, kun loppuottelussa kohtaavat kaksi espanjalaista joukkuetta, ensimmäinen espanjalaisten välinen loppuottelu pelattiin vuonna 2000 ja siinä kohtasivat Real Madrid ja Valencia. Neljä kertaa aikaisemmin kilpailun historiassa loppuottelussa ovat kohdanneet samaa maata edustaneet joukkueet, edellä mainitun lisäksi vuonna 2003 (Italia), 2008 (Englanti) ja 2013 (Saksa).

Real Madrid ylsi historialliseen 13. loppuottelupaikkaansa kaadettuaan välierissä saksalaisen Bayern Münchenin yhteismaalein 5–0. Joukkue on viimeksi pelannut loppuottelussa vuonna 2002, jolloin se varmisti yhdeksännen turnausvoittonsa ja tavoitteli nyt siis ennätyksellistä kymmenettä (la Décima) pokaaliaan.[8] Seuran aikaisemmat loppuottelupaikat ovat voitollisilta vuosilta 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1966, 1998, 2000 ja 2002 ja tappiollisilta 1962, 1964 ja 1981.[9] Kaikissa UEFA:n alaisissa kilpailuissa loppuottelu oli järjestykseltään seuran historian 17. (13 Euroopan cupissa/Mestarien liigassa, kaksi (2) Cup-voittajien cupissa ja kaksi (2) UEFA-cupissa).[10] Real Madridin päävalmentajalle Carlo Ancelottille loppuottelu oli hänen valmentajauransa neljäs, aikaisemmat loppuottelupaikat tulivat hänen toimiessaan Milanin päävalmentajana, voitot vuosina 2003 ja 2007 sekä tappio vuonna 2005. Hän jakaa ennätyksen yhdessä Alex Fergusonin, Marcello Lippin ja Miguel Muñozin kanssa.[11] Ancelotti sivusi kolmannella turnausvoitollaan edesmenneen Bob Paisleyn (1977, 1978 ja 1981) historiallista ennätystä. Hänestä tuli myös viides päävalmentaja, joka on voittanut kilpailun kahdessa eri seurassa, ennen häntä tähän ovat kyenneet Ernst Happel, Ottmar Hitzfeld, José Mourinho ja Jupp Heynckes.[12]

Atlético Madridin loppuottelupaikka oli seuran historian ensimmäinen 40 vuoteen, jonka se saavutti voitettuaan englantilaisen Chelsean välierissä yhteismaalein 3–1.[13][14] Aika loppuotteluiden välillä (40 vuotta) on pisin kilpailun historiassa, kun tätä ennen se oli hallussa italialaisseura Internazionalella, jonka odotus palkittiin 38 vuoden jälkeen (1972–2010).[15] Atlético Madridin seura historian ensimmäinen loppuottelu vuonna 1974 päättyi pettymykseen, kun se hävisi Bayern Münchenille uusintaottelun jälkeen numeroin 0–4.[16] Atlético Madrid on pelannut kolme (3) kertaa myös Cup-voittajien cupissa, voittaen vuonna 1962 ja häviten vuosina 1963 ja 1986, sekä kaksi (2) kertaa Eurooppa-liigan loppuottelussa vuosina 2010 ja 2012 voittaen niistä molemmat. Atlético Madridin päävalmentaja Diego Simeonesta olisi voinut tulla kolmas ei-eurooppalainen valmentaja yhdessä maanmiestensä Luis Carniglian ja Helenio Herreran kanssa, joka on voittanut Euroopan cupin tai nykyisellä nimellään kulkevan Mestarien liigan.[12] Mikäli joukkue olisi voittanut Mestarien liigan, se olisi liittynyt neljän muun seuran joukkoon Juventus, Ajax, Bayern München ja Chelsea, jotka ovat voittaneet kaikki kolme UEFA:n alaisuudessa järjestettyä pääkilpailua.

Aikaisemmin kilpailun historiassa on vain kertaalleen nähty madridilaisseurojen välinen yhteenotto, kun joukkueet kaudella 1958–1959 kohtasivat välierävaiheessa. Real Madrid voitti järjestetyn uusintaottelun Atlético Madridia vastaan numeroin 2–1, kun kaksiosainen ottelupari oli päättynyt tasalukemiin yhteismaalein 2–2.[17] Kauden 2013–2014 aikana joukkueet ovat kohdanneet toisensa yhteensä neljä kertaa, joista kansallisessa sarjassa ensimmäisen kierroksen ottelu päättyi Atlético Madridin 1–0-vierasvoittoon ja toisella kierroksella pisteet jaettiin joukkueiden välillä 2–2-tasapelin jälkeen. Joukkueet kohtasivat myös Copa del Reyn välierissä, joissa Real Madrid vei nimiinsä molemmat osaottelut lukemin 3–0 ja 2–0 eli yhteismaalein 5–0.[18][19]

Joukkueiden tie loppuotteluun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomio: Kaikissa tuloksissa on ilmoitettu loppuotteluun selvinneen joukkueen maalimäärä ensin.

Espanja Real Madrid Kierros Espanja Atlético Madrid
Vastustaja Tulos Lohkovaihe Vastustaja Tulos
Turkki Galatasaray 6–1 (V) Ottelupäivä 1 Venäjä Zenit Pietari 3–1 (K)
Tanska Kööpenhamina 4–0 (K) Ottelupäivä 2 Portugali Porto 1–2 (V)
Italia Juventus 2–1 (K) Ottelupäivä 3 Itävalta Austria Wien 0–3 (V)
Italia Juventus 2–2 (V) Ottelupäivä 4 Itävalta Austria Wien 4–0 (K)
Turkki Galatasaray 4–1 (K) Ottelupäivä 5 Venäjä Zenit Pietari 1–1 (V)
Tanska Kööpenhamina 2–0 (V) Ottelupäivä 6 Portugali Porto 2–0 (K)
Lohko B:n voittaja
Joukkue P O V T H TM PM ME
Espanja Real Madrid 16 6 5 1 0 20 5 +15
Turkki Galatasaray SK 7 6 2 1 3 8 14 –6
Italia Juventus FC 6 6 1 3 2 9 9 0
Tanska FC Kööpenhamina 4 6 1 1 4 4 13 –9
Taulukko Lohko G:n voittaja
Joukkue P O V T H TM PM ME
Espanja Club Atlético de Madrid 16 6 5 1 0 15 3 +12
Venäjä FK Zenit Pietari 6 6 1 3 2 5 9 –4
Portugali FC Porto 5 6 1 2 3 4 7 –3
Itävalta Austria Wien 5 6 1 2 3 5 10 –5
Vastustaja Yht. 1. osa 2. osa Pudotuspelit Vastustaja Yht. 1. osa 2. osa
Saksa Schalke 04 9–2 6–1 (V) 3–1 (K) Neljännesvälierät Italia Milan 5–1 1–0 (V) 4–1 (K)
Saksa Borussia Dortmund 3–2 3–0 (K) 0–2 (V) Puolivälierät Espanja Barcelona 2–1 1–1 (V) 1–0 (K)
Saksa Bayern München 5–0 1–0 (K) 4–0 (V) Välierät Englanti Chelsea 3–1 0–0 (K) 3–1 (V)

Järjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähettiläs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Portugalin maajoukkuepelaaja Luís Figo, joka pääsi itse juhlimaan vuonna 2002 Real Madridissa pelatessaan Mestarien liigan voittoa, valittiin loppuottelun viralliseksi lähettilääksi.[20]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UEFA julkaisi loppuottelun visuaalisen ilmeen 29. elokuuta 2013, samana päivänä suoritettiin myös turnauksen lohkoarvonnat.[21]

Lipunmyynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen lipunmyynti suurelle yleisölle oli avoinna 10.–21. maaliskuuta 2014. Lippuja myytiin neljässä eri hintakategoriassa: 390, €280, €160 ja €70.[22]

Ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoa loppuottelusta pelikiellon takia poisjäänyt pelaaja oli Real Madridin keskikenttäpelaaja Xabi Alonso, jonka varoitustili täyttyi kolmannen varoituksen myötä välierien toisessa osaottelussa.[23] Real Madrid esitti UEFA:lle valituksen baskipelaajan pelikiellon kumoamiseksi, mikä kuitenkin hylättiin.[24] Myöhemmin ilmoitettiin, että myös Real Madridin portugalilaispuolustaja Pepe on hyvin todennäköisesti sivussa loppuottelusta loukkaantumisen takia.[25]

Tuomaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaalainen Björn Kuipers nimettiin 7. toukokuuta 2014 loppuottelun erotuomariksi.[26] Hän on aikaisemmin urallaan tuominnut muun muassa vuoden 2011 UEFA Super Cupin ja vuoden 2013 Eurooppa-liigan loppuottelun. Hänestä tuli neljäs alankomaalainen erotuomari, Leo Hornin (1957, 1962), Charles Corverin (1978) ja Dick Jolin (2001) jälkeen, joka on päässyt tuomitsemaan Euroopan cupin tai Mestarien liigan loppuottelun. Muut tuomaristoon kuuluvat jäsenet tulevat niin ikään Alankomaista, avustavina erotuomareina toimivat Sander van Roekel ja Erwin Zeinstra sekä lisätuomareina Pol van Boekel ja Richard Liesveld. Neljäntenä erotuomarina toimii turkkilainen Cüneyt Çakır.

Peliasut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierasjoukkueena pelannut Atlético Madrid kantoi pelipaidassaan seuran entisen pelaajan ja valmentajan Luis Aragonésin nimeä, joka menehtyi helmikuussa 2014.[27][28] Molemmat madridilaisseurat pelasivat loppuottelussa kotiasuillaan, joita he käyttivät myös kansallisen sarjan kohtaamisissaan.[29]

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelua oli ehditty pelata vain kahdeksan minuuttia, kun koko viikon puheenaiheena ollut Diego Costan pelikunto ei hoitotoimenpiteistä huolimatta kuitenkaan kestänyt ja Atlético Madrid oli jo pakotettu tekemään ensimmäinen pelaajavaihtonsa.[30] Ottelun paras maalintekopaikka ensimmäisten 32 minuutin aikana avautui Real Madridin Gareth Balelle, joka ei kuitenkaan onnistunut tästä maalia viimeistelemään.[30] Vain muutama minuutti myöhemmin toisessa päässä Diego Godínin voittama pääpallo löysi maalin perukoille Realin maalivahti Iker Casillasin hieman epäröidessä.[31]

Ottelun toisella puoliajalla Real painosti raivokkaasti hakiessaan tasoitusosumaa Atléticon puolustaessa johtoasemaansa. Carlo Ancelotti lisäsi joukkueensa hyökkäystehoja tekemällä tuplavaihdon korvatessaan Fábio Coentrãon ja Sami Khediran Marcelolla ja Iscolla. Atlético vetäytyi entisestään toisen puoliajan lähestyttyä päätöstään ja Real ei onnistunut maalinteossa useista paikoista huolimatta.[30] Pelattiin jo ottelun lisäajan kolmatta minuuttia, jota annettiin yhteensä viisi minuuttia, kun Luka Modrićin lähettämästä kulmapotkusta puolustaja Sergio Ramos onnistui puskemaan pallon maaliin.[30] Ottelun varsinainen peliaika päättyi lukemiin 1–1, joka tiesi 30 minuutin jatkoaikaa.[31]

Jatkoajalle lähdettäessä Atlético näytti joukkueista selvästi fyysisesti väsyneemmältä, eikä heillä ollut enää pelaajavaihtoja tehtävänä. Real jatkoi painostamistaan jatkoajalla ja otti ottelua yhä paremmin haltuunsa. Lopulta painostus tuotti tulosta, kun Ángel Di María pitkän juoksunsa päätteeksi murtautui läpi Atléticon puolustuksen ja laukoi kohti maalia, josta syntyneestä kimmokkeesta Bale viimeisteli päällään Realin 2–1-johtomaalin.[30] Atléticon panostettua tämän jälkeen hyökkäykseen Real onnistui vielä maalinteossa kahteen otteeseen, kun ensin 118. peliminuutin kohdalla Marcelo lisäsi johdon 3–1 ja kaksi minuuttia myöhemmin Cristiano Ronaldo viimeisteli Gabin rikkeestä aiheutuneesta rangaistuspotkusta loppunumerot 4–1.[30] Realin vielä juhliessa Ronaldon tekemää maalia, Raphaël Varane potkaisi pallon Atlético-valmentaja Diego Simeonelle, joka tulistui tästä ja ryntäsi kentälle. Tästä seuraksena Simeone ajettiin katsomoon punaisella kortilla ja Varane sai tilanteesta varoituksen.[30]

Loppuottelu oli historian seitsemäs, jossa tarvittiin mennä jatkoajalle ratkaisun saamiseksi ja ensimmäinen, jossa voittaja saatiin selville tämän aikana (ilman rangaistuspotkukilpailua). Ottelu oli myös maalimäärältään toiseksi suurin kilpailun historiassa, kun vain vuoden 2005 loppuottelussa italialaisen Milanin ja englantilaisen Liverpoolin tehtiin enemmän maaleja (3–3). Maaliero voittajan ja häviäjän välillä oli lisäksi suurin sitten vuoden 1994 loppuottelun, jossa Milan kaatoi espanjalaisen Barcelonan numeroin 4–0.[32]

Tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. toukokuuta 2014 Real Madrid Espanja 4 – 1 (ja.)
(0–1)
Espanja Atlético Madrid Estádio da Luz, Lissabon
21.45 (UTC+2)
Ramos Maali 90+3'
Bale Maali 110'
Marcelo Maali 118'
Ronaldo Maali 120' (rp.)
Raportti Godín Maali 36' Yleisömäärä: 60 976[1]
Tuomari: Björn Kuipers (Alankomaat)
}}
Real Madrid
}}
Atlético Madrid
GK 1 Espanja Iker Casillas (c)
RB 15 Espanja Dani Carvajal
CB 4 Espanja Sergio Ramos Keltainen kortti 27'
CB 2 Ranska Raphaël Varane Keltainen kortti 120+3'
LB 5 Portugali Fábio Coentrão Vaihdettu penkille 59 minuutin jälkeen 59'
RM 19 Kroatia Luka Modrić
CM 6 Saksa Sami Khedira Keltainen kortti 45+1' Vaihdettu penkille 59 minuutin jälkeen 59'
LM 22 Argentiina Ángel Di María
RF 11 Wales Gareth Bale
CF 9 Ranska Karim Benzema Vaihdettu penkille 79 minuutin jälkeen 79'
LF 7 Portugali Cristiano Ronaldo Keltainen kortti 120+1'
Vaihtomiehet:
GK 25 Espanja Diego López
DF 3 Portugali Pepe
DF 12 Brasilia Marcelo Keltainen kortti 118' Vaihdettu kentälle 59 minuutin jälkeen 59'
DF 17 Espanja Álvaro Arbeloa
MF 23 Espanja Isco Vaihdettu kentälle 59 minuutin jälkeen 59'
MF 24 Espanja Asier Illarramendi
FW 21 Espanja Álvaro Morata Vaihdettu kentälle 79 minuutin jälkeen 79'
Päävalmentaja:
Italia Carlo Ancelotti
GK 13 Belgia Thibaut Courtois
RB 20 Espanja Juanfran Keltainen kortti 74'
CB 23 Brasilia Miranda Keltainen kortti 53'
CB 2 Uruguay Diego Godín Keltainen kortti 120'
LB 3 Brasilia Filipe Luís Vaihdettu penkille 83 minuutin jälkeen 83'
RM 8 Espanja Raúl García Keltainen kortti 27' Vaihdettu penkille 66 minuutin jälkeen 66'
CM 5 Portugali Tiago
CM 14 Espanja Gabi (c) Keltainen kortti 100'
LM 6 Espanja Koke Keltainen kortti 86'
CF 19 Espanja Diego Costa Vaihdettu penkille 9 minuutin jälkeen 9'
CF 9 Espanja David Villa Keltainen kortti 72'
Vaihtomiehet:
GK 1 Espanja Daniel Aranzubia
DF 12 Belgia Toby Alderweireld Vaihdettu kentälle 83 minuutin jälkeen 83'
MF 4 Espanja Mario Suárez
MF 11 Uruguay Cristian Rodríguez
MF 24 Argentiina José Ernesto Sosa Vaihdettu kentälle 66 minuutin jälkeen 66'
MF 26 Brasilia Diego
FW 7 Espanja Adrián López Vaihdettu kentälle 9 minuutin jälkeen 9'
Päävalmentaja:
Argentiina Diego Simeone Punainen kortti 120+3'

UEFA:n ottelun paras pelaaja:
Argentiina Ángel Di María
Kannattajien ottelun paras pelaaja:
Espanja Sergio Ramos[33]
Avustavat erotuomarit:
Sander van Roekel (Alankomaat)
Erwin Zeinstra (Alankomaat)
Neljäs erotuomari:
Cüneyt Çakır (Turkki)
Lisätuomarit:
Pol van Boekel (Alankomaat)
Richard Liesveld (Alankomaat)

Säännöt[34]

  • 90 minuuttia.
  • 30 minuutin jatkoaika tarpeen vaatiessa.
  • Rangaistuspotkukilpailu mikäli tilanne on edelleen tasan.
  • Seitsemän vaihtopelaajaa.
  • Enintään kolme pelaajavaihtoa.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen puoliaika[35]
Real Madrid Atlético Madrid
Maalit 0 1
Maalintekoyritykset 3 4
Laukaukset kohti maalia 2 2
Torjunnat 0 2
Pallonhallinta 57% 43%
Kulmapotkut 2 3
Virheet 8 10
Paitsiot 0 2
Keltaiset kortit 2 1
Punaiset kortit 0 0
Toinen puoliaika[35]
Real Madrid Atlético Madrid
Maalit 1 0
Maalintekoyritykset 10 3
Laukaukset kohti maalia 3 2
Torjunnat 1 1
Pallonhallinta 61% 39%
Kulmapotkut 5 5
Virheet 6 11
Paitsiot 0 2
Keltaiset kortit 0 4
Punaiset kortit 0 0
Jatkoaika[35]
Real Madrid Atlético Madrid
Maalit 3 0
Maalintekoyritykset 8 3
Laukaukset kohti maalia 7 2
Torjunnat 2 3
Pallonhallinta 65% 35%
Kulmapotkut 2 1
Virheet 5 6
Paitsiot 0 0
Keltaiset kortit 3 2
Punaiset kortit 0 0
Kokonaisuus[35]
Real Madrid Atlético Madrid
Maalit 4 1
Maalintekoyritykset 21 10
Laukaukset kohti maalia 12 6
Torjunnat 3 6
Pallonhallinta 60% 40%
Kulmapotkut 9 9
Virheet 19 27
Paitsiot 0 4
Keltaiset kortit 5 7
Punaiset kortit 0 0

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Full-time report UEFA. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  2. Tactical lineups UEFA. Viitattu 26.6.2017. (englanniksi)
  3. 2013/14 UEFA Champions League access list UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  4. a b Atletico Madrid and Real Madrid set to square up in Champions League final 2014... but how do the two rivals match up? Dailymail.co.uk. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  5. UEFA Executive Committee agenda for Istanbul meeting (Arkistoitu – Internet Archive) UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  6. Lisbon to stage 2014 UEFA Champions League final UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  7. a b Finals in Lisbon UEFA. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  8. Masterful Madrid end Bayern reign UEFA. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  9. Madrid's European Cup finals UEFA. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  10. UCL fast facts: Bayern Munich v Real Madrid SBS. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  11. Fourth Champions League final for Ancelotti Real Madrid. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  12. a b Semi-finals: second-leg stats and facts UEFA. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
  13. Atlético recover to set up final against Real Madrid UEFA. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  14. Atlético's previous European Cup final UEFA. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  15. UCL fast facts: Chelsea v Atletico Madrid SBS. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  16. Finalist profile: Atlético UEFA. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  17. Fancy meeting you here: Europe's local derbies UEFA. Viitattu 3.5.2014. (englanniksi)
  18. Real Madrid-Atlético de Madrid Marca. Viitattu 3.5.2014. (espanjaksi)
  19. Atlético de Madrid-Real Madrid Marca. Viitattu 3.5.2014. (espanjaksi)
  20. Figo embarks on ambassadorial role UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  21. Lisbon visual identity unveiled UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  22. Lisbon final tickets go on international sale UEFA. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  23. Lágrimas por Xabi Marca. Viitattu 2.5.2014. (espanjaksi)
  24. Xabi Alonso, baja definitiva para la final de Lisboa Marca. Viitattu 8.5.2014. (espanjaksi)
  25. Pepe no terminó la sesión y Benzema da el o.k. Marca. Viitattu 24.5.2014. (espanjaksi)
  26. Kuipers handed UEFA Champions League final UEFA. Viitattu 8.5.2014. (englanniksi)
  27. El Atlético llevará el nombre de Luis Aragones en las camisetas de la final Marca. Viitattu 24.5.2014. (espanjaksi)
  28. Atlético's Gabi going all out to honour Aragonés UEFA. Viitattu 24.5.2014. (englanniksi)
  29. Atlético to wear home kit for final UEFA. Viitattu 24.5.2014. (englanniksi)
  30. a b c d e f g La Décima ya es Real Marca. Viitattu 25.5.2014. (espanjaksi)
  31. a b Real finally secure La Decima ESPN. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  32. UEFA Champions League final facts and figures UEFA. Viitattu 6.7.2014. (englanniksi)
  33. Madrid finally fulfil Décima dream UEFA. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  34. Regulations of the UEFA Champions League 2013/14 UEFA. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  35. a b c d Team statistics UEFA. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]