Merigeologia
Merigeologia eli geologinen meritiede yhdistää geofysikaalisen, geokemiallisen, sedimentologisen ja paleontologisen tutkimuksen meren pohjassa ja rannikkokaistaleilla. Merigeologialla on vahvat siteet fysikaaliseen meritieteeseen.
Merigeologiset tutkimukset olivat erittäin tärkeitä antaen kriittisen todisteen merenpohjan laajenemisesta ja laattatektoniikasta II maailmansodan jälkeisinä vuosina. Syvä merenpohja on viimeinen olennaisesti tutkimaton raja-alue ja yksityiskohtainen kartoitus tukemiseksi sekä sotilaallissa (merenalainen) kohteissa että taloudellisissa (petrooli ja metallikaivostoiminta) kohteissa ajaa tutkimusta eteenpäin.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulirengas Tyynenmeren ympärillä sen voimakkaine tuliperäisine ja seismine toimintoineen asettaa pääasiallisen uhan tuhoisille maanjäristyksille, tsunameille ja tulivuorenpurkauksille. Mikä tahansa aikaisin varoittava systeemi näistä katastrofaalisista tapahtumista edellyttää yksityiskohtaisempaa ymmärrystä saarikaaren alueiden merigeologiasta.
Kerrostumien tutkimuksella ja syvänmeren sedimentoitumisella ja sademäärällä ja kalsiumkarbonaatin hajaantumisen nopeudella erilaisissa meriympäristöissä on merkittävä vaikutus maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen.
Löydöt ja jatkuva tutkimus valtameren keskiselänteen vyöhykkeellä, tuliperäinen toiminta ja hydrotermiset lähteet, ensin Punaisella merellä ja myöhemmin itäisen Tyynen valtameren selänteen ja Atlantin keskiselänteen systeemejä pitkin oli ja on yhä tärkeitä aihealueita merigeologissa tutkimuksessa. Hydrotermisten lähteiden systeemien läheltä löydetyillä ekstremofiileilla organismeilla on ollut ilmeinen vaikutus meidän ymmärtämiselle elämän synnystä ja mahdollisesti elämän alkuperästä sellaisissa ympäristöissä.
Valtamerihaudat ovat pallonpuoliskoskaalassa pitkiä mutta kapeita topografisia vajoamia merenpohjassa. Ne ovat myös syvimpiä valtameren osia.
Mariaanien hauta on syvin tunnettu merenalainen hautavajoama ja syvin tunnettu kohta maapallolla. Alityöntövyöhyke missä Tyynenmeren laatta työntyy Filippiinien laatan alle. Hautavajoaman pohja on alempana meren pinnasta kuin Mount Everest on meren pinnan yläpuolella.
