Merienkelikalat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merienkelikalat
Kirjomerienkeli (Squatina californica)
Kirjomerienkeli (Squatina californica)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Merienkelikalat
Squatiniformes
Buen, 1926
Heimo: Merienkelit
Squatinidae
Bonaparte, 1838[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Merienkelikalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Merienkelikalat Commonsissa

Merienkelikalat (Squatiniformes) on valtamerissä tavattava rustokalalahko. Lahkoon kuuluu ainoastaan yksi heimo merienkelit (Squatinidae).

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merienkelikaloihin kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu myöhäiselle jurakaudelle. Nykyään elää ainoastaan yksi heimo, johon kuuluu 15 lajia yhdessä suvussa. Lajeja ovat muun muassa atlantinmerienkeli (Squatina dumeril), kirjomerienkeli (Squatina calofornica), merienkeli (Squatina squatina), ruskomerienkeli (Squatina aculeata) ja täplämerienkeli (Squatina oculata).[2][3][4][5]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merienkelit ovat pisimmilläänkin alle 2 metriä pitkiä. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat litteitä ja muistuttavat rauskuja. Rinta- ja vatsaevät ovat kookkaat ja kaksi selkäevää pienet ja sijaitsevat lähellä pyrstöä. Silmien takana sijaitsevat ruiskureiät ovat kookkaat. Sieraimissa on viiksimäiset läpät. Hampaat ovat merienkelikaloilla pienet ja terävät. Lajit ovat ovovivipaarisia eli poikaset kuoriutuvat ollessaan naaraan kohdussa.[2][3][4][6][7]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merienkeleitä tavataan Atlantin, koillisenIntian valtameren ja Tyynenmeren alueilta ja lajit elävät sekä trooppisissa että lauhkeissa merissä. Muutamat kylmissäkin vesissä. Ne viihtyvät rannikkojen läheisyydessä hiekka tai mutapohjilla aina 1 300 metrin syvyyteen. Merienkelikalojen ravinto koostuu luukaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä. Monia lajeja kalastetaan trooleilla ja siimalla. Kaloista hyödynnetään liha ja maksan öljyt.[2][4][6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Squatiniformes ITIS. Viitattu 31.03.2011. (englanniksi)
  2. a b c Family Squatinidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 31.3.2011. (englanniksi)
  3. a b Order Summary for Squatiniformes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 31.3.2011. (englanniksi)
  4. a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 68. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.03.2011). (englanniksi)
  5. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 11. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  6. a b Family Squatinidae (PDF) FAO. Viitattu 31.3.2011. (englanniksi)
  7. a b Order Squatiniformes:Angel Sharks ReefQuest. Viitattu 31.3.2011. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.