Merenkurkun silta
Merenkurkun silta (ruots. Kvarkenbron) tarkoittaa ehdotettua kiinteää tieyhteyttä Merenkurkun yli suunnilleen Suomen Vaasan ja Ruotsin Uumajan kohdalta. Rannikkojen etäisyys on noin 70 kilometriä, mutta välissä on useita saaria, joita voidaan käyttää hyväksi tien ja mahdollisesti myös rautatien rakentamisessa. Ehdotuksiin on sisältynyt sekä silta- että tunneliyhteys kuten myös pato.
Summittainen reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raippaluodon silta, nykyinen silta Raippaluodon ja Suomen mantereen välillä (1 km)
- Nykyinen tie Raippaluodon ja Björkön välillä, levennettävä, 24 km.
- Silta Björkön ja Valassaarten välille, 7 km.
- Tie Valassaarten poikki, 2 km.
- Silta Valassaarilta Ruotsin Grossgrundenille, 26 km.
- Tie Holmönin poikki, 18 km.
- Silta Holmöniltä Ostönille, Sävarin lähellä, 7,5 km.
- Tie Ostöniltä E4:lle, 13 km.
Siltojen yhteenlaskettu pituus olisi 40–41 kilometriä. Meri ei ole erityisen syvä alueella, yleensä enimmillään 25 metriä. Arvioitu kustannus 9 metriä leveälle tiesillalle on noin 3–5 miljardia euroa.[1] Jos myös rautatie rakennetaan, tulee hankkeesta paljon kalliimpi, ja luultavasti junaliikenne olisi melko vähäistä eriävän raideleveyden ja sähköistysjärjestelmän takia. Eriävä raideleveys tarkoittaa käytännössä yleensä sitä, että rahti tai ihmiset pitää siirtää yhdestä junasta toiseen raideleveyden vaihtuessa. Vaihtoehtoisesti junasta voidaan vaihtaa vain telit, mutta tämäkin on kohtalaisen hidas prosessi, jolloin rajanylitykset tapahtuvat usein rekoilla ja busseilla. Kahdella raideleveydellä ajavia junia on käytössä muun muassa Espanjassa, jossa on käytössä kahden eri raideleveyden raiteita. Suomessa tai Ruotsissa tällaisia junia ei kuitenkaan ole käytössä, mutta ainoalle nykyiselle junien rajanylityspaikalle Tornion ja Haaparannan välille rakennetaan radan sähköistyksen yhteydessä raiteet, jotka mahdollistavat telien raideleveyden muuttamisen. Nykyisin Tornion rajanylityspaikalla on hyvin vähän liikennettä, mutta sähköistys ja muut parannustyöt mahdollistaisivat liikennöin Suomen ja Ruotsin välillä.[2] VR tai SJ eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet aikeista tuoda rajan ylittävää liikennettä.
Lokakuussa 2009 julkistetun tutkimuksen mukaan sillan ohessa samaan hankkeeseen pitäisi yhdistää tuulivoimaloiden rakentaminen.[3]
Merenkurkun saaristo, Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde, sijaitsee sillan suunnitellun linjauksen alueella.[4]
Poliittinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehdotusta ajavat muutamat poliitikot Ruotsin Länsipohjassa ja esimerkiksi sanomalehti Västerbottens-Kuriren. Ruotsin valtiovarainministerinä vuosina 2014–2016 toiminut Pär Nuder oli kiinnostunut ideasta, mutta liikenne- ja viestintäministeri Ulrica Messing torjui sen täysin. Ruotsin tielaitos on tehnyt pienempää tutkimusta, mutta kysymys on tällä hetkellä avoin. Kriittisiä suunnitelmaa kohtaan ovat myös monet pohjoisempana sijaitsevat kunnat, jotka mieluummin toivovat Tornion ja Haaparannan kautta kulkevan yhteyden kehittämistä.
Vaasassa pidetään toistaiseksi tärkeämpänä parempaa tie- ja rautatieyhteyttä etelään. Vaasan yrittäjät ovat toisaalta olleet kiinnostuneita sillasta, koska Vaasan ja Uumajan välinen laivayhteys on säännöllisesti vaakalaudalla kannattamattomuutensa vuoksi.
Orpon hallituksen ohjelmassa mainitaan Vaasasta Uumajaan kulkevan kiinteän yhteyden selvittäminen. Maininnan voidaan tulkita tarkoittavan myös esimerkiksi vetyputkea eikä siltaa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mäenpää, Tuomo & Niemistö, Elina: Autolla Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsiin? Vanha unelma sillasta heräsi taas henkiin – nyt hinta-arvion ja toteuttamissuunnitelmien kanssa Yle. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
- ↑ Laurila–Tornio–Haaparanta Väylävirasto. Viitattu 20.1.2023.
- ↑ Tutkimus: Merenkurkun silta ja tuulivoima kannattava yhteishanke pohjalainen.fi. Viitattu 1.7.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Paavola, Nadia: Siltaa Ruotsiin aiotaan selvittää – Tällainen se olisi Helsingin Sanomat. 14.7.2023. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ Björklund, Sebu: Kiinteä yhteys Vaasan ja Uumajan välille pääsi nyt ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan – taustalla muuttunut geopoliittinen tilanne Yle Uutiset. 26.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
