Mensen Ernst

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mensen Ernst sekstantti kädessään

Mensen Ernst (17951843), alkujaan Mons Monsen Øyri, oli norjalainen ultrajuoksija. Hän ansaitsi elantonsa juoksemalla maailmaa ristiin rastiin kaupungista toiseen, joskus lyöden vetoa ajastaan ja joskus kuljettaen kirjeitä. Ernst oli aikansa kuuluisuus, ja hänet tunnetaan yhä Norjassa nimellä ”Juoksijakuningas”.[1]

Juoksu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan meriltä 23-vuotiaana Ernst muutti Englantiin vuonna 1818. Siellä hän aloitti juoksu-uransa juoksemalla 116 kilometrin matkan Lontoosta Portsmouthiin yhdeksässä tunnissa ja saavutti lisää kuuluisuutta juoksemalla 240 kilometrin matkan Lontoosta Liverpooliin 32 tunnissa.[1]

Vuonna 1820 Ernst siirtyi Manner-Eurooppaan ja ryhtyi juoksemaan ammatikseen. Hän juoksi pääkaupungista toiseen ja sai maineen ”kaikkien aikojen juoksijana”, jolle kuninkaallisetkin maksoivat juoksijapalkkioita. Vuonna 1832 Ernst juoksi Pariisista Moskovaan 3 800 frangin palkkiota vastaan, jos ehtisi perille 15 päivässä. Hän selvitti 2 500 kilometrin matkan 14 päivässä, juosten 178 kilometriä päivää kohti.[1]

Vuonna 1827 Ernst liittyi Britannian laivaston palvelukseen viideksi vuodeksi ja piti taukoa juoksemisesta.[2] Vuonna 1833 hän lähti 20 000 hurraavan katsojan siivittämänä Münchenistä Kreikan silloiseen pääkaupunkiin Náfplioon mukanaan kirjeitä Baijerin kuningas Ludvig I:ltä Kreikan kuninkaalle Otto I:lle. Ernst ryöstettiin matkalla Montenegrossa ja vangittiin vakoojana Cattaron jälkeen. Hän pääsi lopulta perille 2 700 kilometrin ja 24 päivän juoksun jälkeen.[1]

Vuonna 1836 Ernst juoksi 8 300 kilometrin matkan Konstantinopolista Intian Kalkuttaan ja takaisin 59 päivässä kuljettaen Intiaan Englannin Itä-Intian kauppakomppanian kauppiaiden papereita.[1]

Ernstin viimeinen juoksu alkoi vuonna 1842, kun hän lähti etsimään Niilin alkulähdettä saksalaisen seikkailijan kreivi Hermann von Pückler-Muskaun toimeksiannosta. Ernst juoksi Sleesiasta Konstantinopoliin, ja sieltä Jerusalemin kautta Kairoon. Muutaman kuukauden jälkeen hän jatkoi Niiliä pitkin etelään. Ernst kuitenkin sairastui punatautiin autiomaassa ja kuoli vuonna 1843.[1]

Elämäntavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ernstin tiedetään nukkuneen vain neljä tuntia yössä.[2] Hänen ruokavalionsa oli yksinkertainen: juustoleipää, hiukan vihanneksia, harvemmin kylmää lihaa, eikä koskaan lämmintä ruokaa. Viiniä hän joi jopa juoksujensa aikana. Ernst nukkui ulkosalla kovalla maalla, eikä käyttänyt sänkyä edes sisätiloissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Bredo Berntsen, Unesco Courier: Marathon man – runner Mensen Ernst (arkistoitu versio) 1987. Business Library. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 5.7.2012.
  2. a b Mensen Ernst – 19th Century Norwegian Ultra Athlete (arkistoitu versio) 10.7.2009. Ultra Legends. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 5.7.2012.