Melkisedek
Wikipedia
Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, "Kuninkaani on oikeamielinen") on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa, ja mm. Heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan "Korkeimman Jumalan papiksi". Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen esikuvana. Saalemin uskotaan olleen nykyisen Jerusalemin paikalla.
