Sudenmarjakasvit

Sudenmarjakasvit
Melanthium parviflorum
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko:	Yksisirkkaiset Lilianae
Lahko:	Liliales
Heimo:	Sudenmarjakasvit Melanthiaceae Borkh., nom. cons.
Synonyymit
Chionographidaceae Takht. Heloniadaceae J.Agardh Paridaceae Dumort. Trilliaceae Chevall., nom. cons. Veratraceae Salisb. Xerophyllaceae Takht.
Katso myös
Sudenmarjakasvit Wikispeciesissä   Sudenmarjakasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Sudenmarjakasvit (Melanthiaceae) on yksisirkkaisten Liliales-lahkoon kuuluva kasviheimo, liljakasvien (Liliaceae) sukulainen. Heimon aiempi suomenkielinen nimi on ollut karhunruohokasvit, mutta tätä nimeä käytetään toiseen yksisirkkaislahkoon Alismatales kuuluvasta heimosta Tofieldiaceae, johon karhunruohojen (Tofieldia) suku on siirretty.

Tuntomerkit

Kasvien lehdet ovat usein ainavihantia ja kanta on tuppimainen. Sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat flavonit, flavonolit tai flavonoidit. Kukinto on terttumainen. Sikiäin on yhdislehtinen ja koostuu kolmesta emilehdestä; istukat ovat aksiletyyppisiä tai laitaistukoita; vartalo on tyvestään lähtien haaroittunut; kussakin emilehdessä on paljon siemenaiheita. Hedelmä on vihertävien kehälehtien suojaama. Siemenessä on tavallisesti lyhyt alkio. Eräillä lajeilla on hammaslaitaiset lehdet, eräiden kukkaterttu on haarainen, eräillä on kolme tai neljä kehälehteä, eräillä hetiö kiinnittyy kehän tyveen, eräillä on vain yksi emilehti ja joidenkin siemenissä on pitkä alkio.

Levinneisyys

Heimo on levinnyt pohjoiseen lauhkeaan vyöhykkeeseen, erityisesti Itä-Aasiaan ja Pohjois-Amerikan itäosiin. Amerikassa levinneisyys ulottuu etelässä Peruun asti.

Luokittelu

Sudenmarjakasveihin kuuluu 16 sukua ja 170 lajia, jotka ryhmitellään viideksi ryhmäksi:

Melanthieae Griseb.

• Lajit ovat vaihtelevissa määrin sipulikasveja; eräitä alkaloideja esiintyy; soluissa oksalaattikiteitä; heteenponnet munuaisenmuotoisia, läpillä aukeavia; kota liite- ja vatsaluomainen. Eräillä lajeilla tavataan sekundaarista paksuuskasvua; pärskäjuurilla (Veratrum) lehtituppi on kasvanut umpeen; eräillä lajeilla on litteät ja siivelliset siemenet. Tribukseen kuuluu seitsemän sukua ja 100 lajia, pärskäjuuria on 50 lajia ja meksikonsabadilloja (Schoenocaulon) 25 lajia. Tribus kasvaa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä (myös Suomessa), meksikonsabadillojen levinneisyys ulottuu etelässä Peruu asti.

Heloniadeae Fr.

• Oksalaattikiteet puuttuvat; siitepölyhiukkaset piikkisiä; joillakin lajeilla sikiäin päättyy pitkään vartaloon; siemenet tasasoukkia, kummastakin päästään pitkähäntäisiä. Tribuksessa on vain yksi yhdeksänlajinen helonioiden (Helonias) suku, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta ja Itä-Aasiasta.

Chionographideae Nakai

• Kukat usein yksineuvoisia; kehälehdet yksisuonisia; mesiäiset puuttuvat; siitepölyhiukkasessa nuijamaisia ulokkeita; kota liiteluomainen; siemenet siivellisiä. Sukuja kaksi, lajeja kuusi Pohjois-Amerikan itäosassa ja Itä-Aasiassa.

Xerophylleae S.Watson.

• Lajit enemmän tai vähemmän sipulikasvimaisia; oksalaattikiteitä on; lehdet pitkän tasasoukkia, kseromorfisia eli kuiviin kasvuolosuhteisiin sopeutuneita; kehälehdet mesiäisettömiä; kussakin emilehdessä 2–4 siemenaihetta. Tribuksessa vain kaksi karhunheinälajia (Xerophyllum), jotka kotoisin Pohjois-Amerikasta.

Parideae Bartl.

• Juurakko varsijatkoinen; flavonoleja; oksalaattikiteitä; lehdet kiehkuroina, tavallisesti ruodittomia, keskisuoni vahava, lapa leveä, verkkosuonitus; kukat yksittäin varsipäätteisesti, joskus jopa 12-lukuisia; kehä erilaistunut verhiöksi ja teriöksi, verholehtiä tavallisesti 3–10, terälehtiä tavallisesti 3–6; heteitä 6–24; sikiäin yhdislehtinen, siinä tavallisesti kolme emilehteä, harvoin enemmän, joillakin lajeilla sikiäimessä mesiäisiä, istukat aksiletyyppisiä tai laitaistukoita, vartalo tavallisesti haaraton; siemenaiheita paljon; hedelmä marja tai (liiteluomainen ja) selkäluomainen kota, jossa hetiökin jäljellä; siemenet pyöreitä, joskus vaipallisia tai meheväkuorisia; endospermi tärkkelyspitoinen, alkio vähäpätöinen ja erilaistumaton. Tribukseen kuuluu 3–5 sukua ja noin 80 lajia pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä (myös Suomessa). Suurin suku on kolmilehdet (Trillium), jossa on 50 tai laajasti ymmärrettynä 70 lajia.

Suvut

Suvut ja suomenkieliset nimet:

• Amianthium A.Gray
• Chamaelirium Willd. – haltianliljat
• Chionographis Maxim.
• Daiswa Raf.
• Helonias L. – heloniat
• Heloniopsis A.Gray
• Kinugasa Tatew. & Suto
• Melanthium L.
• Paris L. – sudenmarjat
• Schoenocaulon A.Gray – meksikonsabadillat
• Stenanthium (A.Gray) Kunth
• Trillium L. – kolmilehdet
• Veratrum L. – pärskäjuuret
• Xerophyllum Michx. – karhunheinät
• Ypsilandra Franch.
• Zigadenus Michx.

Kuvia

• 
  Amianthium muscitoxicum
• 
  Haltianlilja (Chamaelirium luteum)
• 
  Suohelonia (Helonias bullata)
• 
  Heloniopsis orientalis
• 
  Paris incompleta -sudenmarjalaji
• 
  Meksikonsabadilla (Schoenocaulon officinale)
• 
  Stenanthium densum
• 
  Trillium albidum -kolmilehtilaji
• 
  Valkopärskäjuuri (Veratrum album)
• 
  Xerophyllum asphodeloides -karhunheinälaji
• 
  Ypsilandra thibetica -lajin kukinto
• 
  Zigadenus glaberrimus -lajin kukintoja

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Aiheesta muualla

• Heimon levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/melanthiaceae.gif
• Parideae-tribuksen levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/melianthacpar.gif