Mecklenburgin suku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mecklenburgien vaakuna.

Mecklenburgin herttuasuku on pohjoissaksalainen ruhtinassuku, joka hallitsi alueitaan pitkään jo keskiajalla.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku oli alkujaan slaavilaisen vendiheimon obotriittien päällikkösukuna. Suvun eräät jäsenet sopeutuivat saksalaistamiseen ja saksalaisvalloitukseen, kun etenkin Henrik Leijona liitti vendien asuma-alueita kiinteästi saksalaiseen valtapiiriin. Näin he säilyttivät heimopäällikkyytensä, joskaan eivät slaavilaista identiteettiään eivätkä vanhaa kulttuuriaan, ja muuntuivat saksalaisiksi feodaaliherroiksi. Eräs Mecklenburgin suvun jäsen meni naimisiin herttua Henrik Leijonan äpärätyttären kanssa.

Ruotsin kruunun tavoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mecklenburgin herttuat ajoivat etenkin 1300-luvulla vaatimuksia Ruotsin kuninkuuteen. Mecklenburgin herttua polveutui kahdesta eri naisesta, joihin ainakin myöhemmät kronikat liittävät ruotsalaisen, kuninkaallisen sukuperän, ja oli näiden pääperillinen.

  • Herttua Mecklenburgin Henrik II:n isän isoäiti oli skandinaavinen aatelisnainen Kristiina, josta tuli Mecklenburgin Henrik Borwin II:n (k. 1226) vaimo. Kristiinan väitettiin olevan kuningas Sverker nuorempi eräs tytär. (Sinänsä, ruotsalaiset lähteet kertovat Sverker II:lla olleen yksi poika, Juhana, ja yksi tytär, Helena, joka meni naimisiin ruotsalaisen aatelismiehen kanssa. Sen useampia lapsia ei näytä löytyvän aikakauden ruotsalaisista lähteistä. Kristiinasta tuli Mecklenburgin Juhana I:n äiti. Juhanan poika oli Mecklenburgin Henrik I ja ämän poika oli Henrik II.
  • Herttua Mecklenburgin Henrik II:n äidinäiti oli skandinaavinen aatelisnainen Marianna, josta tuli Pommerin Barnim I:n (k. 1278, Wolgastin alueen herra) ensimmäinen vaimo. Mariannan väitetään olevan Ruotsin Eerik X:n ja tämän vaimon Tanskan Rikissan eräs tytär. (Sinänsä, Eerik X:n useimmista tyttäristä lähteet ovat niukkoja, eikä ruotsalaisissa lähteissä ole kunnon tietoja edes heidän täsmällisistä nimistään, eikä avioliitoistaan ja kohtaloistaan.) Pommerin herttuan vaimolla Mariannalla oli vain yksi eloonjäänyt lapsi, tytär Pommerin Anastasia, josta tuli Mecklenburgin Henrik I:n (k. 1302) vaimo ja Henrik II:n äiti.

1300-luvulle tultaessa Sverkerin suku oli ollut jo pitkään sammuneena (vuodesta 1222), ja menettänyt valtaistuimen Eerik XI:lle. Myös Eerik X:n miespuolinen suku oli sammuneena (vuodesta 1250) ja kun (mahdollisesti nuorimman) tyttären Ingeborgin aviomies Birger jaarli syrjäytti hänen muut tyttärensä, tämä kun oli varmistanut kruunun omille pojilleen.

Mecklenburgin herttuat toki myötävaikuttivat esiäitiensä väitetyn kuninkaallisen ruotsalaisen verenperinnön leviämiseen tarustoissa ja käyttivät niitä kuninkuustavoitteidensa perusteluina.

Valtaistuintavoittelusta tuli totta yhden hallituskauden ajaksi: Mecklenburgin Henrik II:n poika herttua Albrekt II (1318–79) meni naimisiin sukulaisnaisensa, Skandinaavisen perijättären Norjan ja Ruotsin Eufemian (1317–70) kanssa. Heidän poikansa Albrekt III riisti enoltaan Ruotsin kruunun ja nousi valtaistuimelle kuninkaana, Albrekt Mecklenburgilainen (1363–89).