Maxwell Caulfield

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maxwell Caulfield (s. 23. marraskuuta 1959) on brittiläinen näyttelijä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläissyntyinen Caulfield muutti Yhdysvaltoihin 1970-luvun lopulla ollessaan 18-vuotias. Hän teki New Yorkin -teatteridebyyttinsä vuonna 1978. Seuraavana vuonna hän esitti Ironia ongelmanuorista kertovassa off-Broadway-näytelmässä Class Enemy, josta hänet palkittiin Theatre World Awardilla. Caulfield on näytellyt teatteriurallaan pääasiassa Yhdysvalloissa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä West Endillä synnyinmaassaan Britanniassa oli musikaali Chicago, jossa hän näytteli miespäähenkilö Billy Flynniä vuonna 2007[1]. Hän esiintyi myöhemmin samana vuonna myös näytelmän Broadway-versiossa[2].

Caulfield esitti miespäähenkilö Michael Carringtonia musikaalielokuvassa Grease 2 (1982), jonka naispäähenkilöä Stephanie Zinonea esitti Michelle Pfeiffer. Caulfield on esiintynyt myös elokuvassa Sokea raivo (The Boys Next Door, 1985) yhdessä Charlie Sheenin kanssa. Gettysburgin taistelussa (Gettysburg, 1993) Caulfieldillä oli rooli eversti Strong Vincentinä, ja komediaelokuvassa Empire Records – menoa ja musaa (Empire Records, 1995) hän näytteli muusikko Rex Manningia.

Caulfield on näytellyt vakituisesti monissa televisiosarjoissa. Vuosina 1985–1987 hän näytteli Miles Colbyn roolia Dynastiassa (Dynasty) ja sarjan spin-offissa Colbyt (The Colbys). Hän uusi roolinsa vuonna 1991 minisarjassa Dynastia – viimeinen luku (Dynasty: The Reunion). Vuosina 2000–2001 Caulfield oli Rafe Barrett Comedy Centralin tilannekomediasarjassa Strip Mall ja vuosina 2003–2004 lastenlääkäri Jim Brodie brittiläisessä sairaalasarjassa Sairaalaelämää (Casualty). Tammikuusta 2009 tammikuuhun 2010 hän esitti liikemies Mark Wyldea brittiläisessä saippuasarjassa Emmerdale. Wylden puolisoa Natasha Wyldea näytteli Amanda Donohoe.[3][4]

Caulfield on työskennellyt myös ääninäyttelijänä. 1990-luvulla hän ääninäytteli Alistair Smythea animaatiosarjassa Hämähäkkimies (Spider-Man), ja vuonna 2002 hän toimi James Bondin äänenä videopelissä James Bond 007: Nightfire.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caulfield on ollut joulukuusta 1980 alkaen naimisissa näyttelijä Juliet Millsin kanssa. Parin avioituminen herätti aikanaan huomiota, sillä Caulfield on Millsiä 18 vuotta nuorempi[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maxwell Caulfield Joins London's Chicago, May 29 BroadwayWorld.com. 21.5.2007. Viitattu 9.5.2012. (englanniksi)
  2. Caulfield, Pastore, Turturro to Join Broadway's Chicago on November 29 TheaterMania.com. 29.11.2007. Viitattu 9.5.2012. (englanniksi)
  3. Amanda Donohoe to join Emmerdale BBC News. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2012. (englanniksi)
  4. Mark Wylde to be murdered in 'Emmerdale' Digital Spy. 5.1.2010. Viitattu 9.5.2012. (englanniksi)
  5. Mäkiaho, Heini: Tähtisumua. Katso! Saippuaooppera, 2000, nro 4, s. 20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]