Maurit (kansa)
| Maurit | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
| Kielet | arabia, berberikielet | |||||||||
| Uskonnot | islam | |||||||||
| Sukulaiskansat | berberit, arabit | |||||||||
Maurit ovat etninen ryhmä, joiden pääosa elää Mauritaniassa, jossa he muodostavat noin 70 prosenttia väestöstä. Historiallisesti samaa nimitystä on käytetty myös esimerkiksi Marokon asukkaista. Nykyiset maurit jakaantuvat kahteen pääryhmään, bidaneihin eli valkoisiin- ja sudanilaisiin eli mustiin maureihin. Maurien pääosa puhuu äidinkielenään arabiaa, ja pieni osa puhuu myös berberikieliä. Suurin osa maureista on muslimeja. Maureja asuu Mauritanian ulkopuolella myös esimerkiksi Malissa ja Länsi-Saharassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisten maurien esi-isien uskotaan tulleen nykyisille alueilleen 1000-luvulla berberitaustaisten almoravidien laajentumisen yhteydessä. Heitä tuli alueelle myös myöhemmin useina aaltoina.[1] Valkoisten maurien toinen alaryhmä, niin sanotut hassanit, oli alkujaan alueelle 1400-luvulla tulleiden arabien jälkeläisiä. Toisen pääryhmän zawiyaoiden uskotaan syntyneen arabien ja berberien välisten sotien aikana 1600-luvulla. 1700- ja 1800-luvuilla maurit ottivat aktiivisesti osaa tuolloin kukoistaneeseen arabikumikauppaan. 1900-luvun alussa maurit joutuivat Ranskan siirtomaavallan alle. Mauritanian itsenäistyttyä maurien ja maan muiden pääasiassa mustien asukkaiden välit ovat olleet kireät. Ongelmia on tuottanut muun muassa maurien ajama arabialaistamiskampanja muiden kansojen parissa.[2]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa maureista elää maaseudulla, jossa he harjoittavat paimentolaisuutta ja maanviljelyä. Viime aikoina monet ovat myös asettuneet kaupunkeihin. Perinteistä paimentolaisuutta harjoittavat kulkevat karjan mukana vesipaikkojen ja laidunalueiden välillä. Maanviljelystä harjoitetaan sille sopivilla alueilla, ja pääasiallisia viljakasveja ovat esimerkiksi maissi, hirssi ja vesimeloni. Varsinainen maanviljely on yleensä miesten työtä, kun taas naiset tekevät esimerkiksi kankaita. Sekä paimentolaisuuteen että maanviljelykseen ovat vaikuttaneet Sahelin kuivuudet, jotka ovat aiheuttaneet monilla alueilla nälänhätää.[2]
Yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maurit jakaantuvat useisiin eri klaaneihin, jotka voidaan edelleen jakaa erilaisiin alaryhmiin. Tapakulttuuri ja noudatetut säännöt vaihtelevat alaryhmittäin, ja alaryhmillä on myös omat siviili- ja uskonnolliset johtajansa. Marabout ovat pyhiä miehiä, ja joitain sukuja pidetään erityisen pyhinä. Nämä suvut väittävät yleensä polveutuvansa eri tavoin profeetta Muhammedista. Miehet voivat olla moniavioisia, mutta yleensä mies eroaa edellisestä vaimostaan ennen uuden ottamista. Valkoiset maurit ovat perinteisesti olleet korkea-arvoisempia kuin mustat, mutta korkea-arvoinen musta mauri on ollut silti paremmassa asemassa kuin tavallinen valkoinen mauri.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- West, Barbara A.: Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6.