Matkijavälskäri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matkijavälskäri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Välskärikalamaiset Acanthuroidei
Heimo: Välskärikalat Acanthuridae
Suku: Acanthurus
Laji: pyroferus
Kaksiosainen nimi

Acanthurus pyroferus
Kittlitz, 1834

Katso myös

  Matkijavälskäri Commonsissa

Matkijavälskäri (Acanthurus pyroferus) on meriakvaarioissakin pidetty koralliriuttojen kala.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoret yksilöt muistuttavat keltaherttuakalaa (Centropyge flavissimus): sitruunankeltainen yleisväri, lemmikinsininen rengas silmän ympärillä. Aikuistuessaan kala muuttaa täysin väritystään: pohjaväristä tulee suklaanruskea, evistä harmaansävyiset. Kiduskannen takana on oranssi läikkä. Kala voi kasvaa 25 cm pitkäksi.[2] Aikuisen yksilön pyrstö on lyyranmuotoinen ja sen reuna on vaaleankeltainen.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkijavälskäri on kotoisin Indopasifiselta merialueelta: sen levinneisyysalue ulottuu Seychelleiltä Markiisi- ja Tuamotosaarille, Japanin eteläosista Suurelle Valliriutalle.[3]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkijavälskäreitä pidetään vähemmän aggressiivisina kuin muita saman suvun kaloja[4] kuten tulivälskäriä. Aikuisina myös matkijavälskärit ärhentelevät lajitovereilleen ja muille saman näköisille kaloille, varsinkin, jos ne ovat jo ehtineet asettua akvaarioon ja siihen tuodaan uusia välskäreitä.[5]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkijavälskärit syövät pääasiassa kasvisruokaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Choat, J.H., McIlwain, J., Abesamis, R., Clements, K.D., Myers, R., Nanola, C., Rocha, L.A., Russell, B. & Stockwell, B.: Acanthurus pyroferus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2013. (englanniksi)
  2. Pet Education
  3. Acanthurus pyroferus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.5.2008. (englanniksi)
  4. Practical Fishkeeping[vanhentunut linkki]
  5. Animal World
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.