Matemaattinen fysiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Matemaattinen fysiikka on tutkimusala, jossa sovelletaan matemaattista lähestymistapaa tai matemaattisia menetelmiä, esimerkiksi matemaattista analyysia fysiikan ongelmiin.

Matemaattisen fysiikan perustajana pidetään Sir Isaac Newtonia (1642-1727), jonka työt mekaniikassa ja optiikassa panivat alulle matemaattisen fysiikan kehityksen. Newton julkaisi vuonna 1687 latinankielisen kirjan nimeltä Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, jonka ensimmäinen osa käsittelee Newtonin kolmea lakia ja kappaleiden liikettä tyhjiössä painovoiman vetäessä kappaleita puoleensa kuuluisan gravitaatiolain mukaisesti. Kirjan toisessa osassa Newton paneutuu kappaleiden liikkeisiin liikettä vastustavassa väliaineessa. Tämä toinen osa on Principian osista vähiten tunnettu. Kirjan kolmas osa käsittelee Newtonin lakien sovellutuksia taivaanmekaniikkaan muun muassa vuorovesi-ilmiöön ja Kuun liikkeisiin taivaalla. Newton julkaisi myös vuonna 1704 - tällä kertaa englanniksi - teoksen Opticks, jossa hän esittelee valon hiukkasteoriansa ja kokeellisia tutkimuksiaan vastaavat tuloksensa muun muassa valon taipumisilmiöstä.

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.