Mastiffi (koirarotu)
Sivulta puuttuu | Mastiffi | |
|---|---|
|
|
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Iso-Britannia |
| Määrä | rekisteröity Suomessa n. 575 kpl |
| Rodun syntyaika | 1600-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira ja vahtikoira |
| Elinikä | 6–10 vuotta |
| FCI-luokitus | Ryhmä 2 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 70–110 kg |
| Säkäkorkeus | 70–75 cm |
| Väritys | aprikoosinkellertävä, hopeankellertävä, kellanruskea ja brindle |
Mastiffi on painavin koirarotu, sillä painavin mastiffi on painanut 156 kg.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Mastiffi on raskasrakenteinen molossikoira. Sen ruumiinrakenne on kookas, massiivinen, vahva, tasapainoinen ja tiivis. Sen pää on suuri suhteessa sen vartaloon. Säkäkorkeutta ei yleensä ilmoiteta rotumääritelmässä, mitä isompi mastiffi on sitä parempi, edellyttäen kuitenkin, että koira on terverakenteinen. Karvapeite on lyhyttä ja ihonmyötäistä. Sallitut värit ovat aprikoosi, kellanruskea, hopeankellertävä ja brindle (juovikas).
Luonne ja käyttäytyminen [muokkaa]
Mastiffi on rauhallinen, itsevarma ja kiintyy omistajaansa. Rotu sopii vahtikoiraksi ja on valmis puolustamaan perhettään. Kotioloissa mastiffi on kuitenkin ystävällinen niin ihmisiä kuin muita koiriakin kohtaan, mutta vieraisiin mastiffi saattaa suhtautua varautuneesti.
Terveys [muokkaa]
Mastiffien kanta Suomessa on kohtuullisen pieni. Suurena rotuna mastiffilla tavataan nivel- ja lonkkasairauksia. Isoilla koirilla esiintyy mahalaukun kiertymää. Myöskään allergiat, ihotaudit tai silmäsairaukset sekä harvinaisemmat perinnölliset sairaudet eivät ole poissuljettuja, vaikka nämä eivät olekaan niin yleisiä. Pentuja hankkiessa on erittäin tärkeää selvittää vanhempien terveystilanne.
Alkuperä [muokkaa]
Mastiffi on hyvin vanha rotu. Rotua on aikaisemmin pidetty taistelukoirana, mutta kun koirataistelut 1800-luvun alussa kiellettiin, mastiffien suosio romahti. Mastiffeja käytettiin taisteluareenoilla tappelemaan karhuja, leijonia, härkiä ja jopa ihmisiä vastaan. Toisen maailmansodan aikana mastiffeja vietiin Amerikkaan ja sieltä niitä ostettiin sodan jälkeen takaisin Isoon-Britanniaan. Ellei niin olisi tehty rotu olisi saattanut hävitä.
