Marvis Frazier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marvis Frazier
Tiedot
Oikea nimi Marvis Frazier
Lempinimi -
Painoluokka raskassarja
Maa Flag of the United States.svg Yhdysvallat
Syntymäaika 10.9.1960
Syntymäpaikka Philadelphia, Pennsylvania
Otteluasento oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 21
Voitot 19
Tyrmäysvoitot 8
Tappiot 2
Ratkaisemattomat -
Ei tuomiota/
mitätöity
-

Marvis Frazier (s. 10. syyskuuta 1960) on entinen yhdysvaltalainen ammattinyrkkeilijä. Hän on legendaarisen raskaansarjan ex-maailmanmestari Joe Frazierin vanhin poika. Hänen sisaruksensa Jackie Frazier-Lyde ja Joe Frazier nuorempi sekä serkkunsa Rodney Frazier ovat myös luoneet nyrkkeilyuran ammattilaiskehissä.

Amatööriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amatöörinä Frazier voitti Yhdysvaltain arvostetuimman amatöörisarjan Golden Glovesin raskaansarjan vuonna 1979 ja vuotta myöhemmin hän voitti toisen suuren vuosittain järjestettävän amatöörinyrkkeilyturnauksen Amateur Athletic Unionin. Amatööriuransa aikana hän voitti useita tulevia huippuottelijoita kuten Mitch "Blood" Greenin, sekä tulevat maailmanmestarit Tim Witherspoonin, Tony Tubbsin ja James "Bonecrusher" Smithin.

Amatööriuralle mahtuu myös yksi synkkä hetki: tappio amatööriuran viimeisessä ottelussaan lyönti-ihme James Broadia vastaan olympiakarsinnoissa vuonna 1980. Broad yllättäen tyrmäsi yhdellä painavalla iskulla ottelua hallinneen nopeamman ja taitavamman Frazierin. Tyrmäys oli niin tuhoisa, että siitä aiheutui vakava hermovaurio hänen niskaansa, hetken jopa näytti siltä, että vamma päättäisi hänen vasta aluillaan olleen nyrkkeilyuransa [1]. Onnistuneen leikkauksen myötä Frazier kuitenkin toipui nopeasti ja palasi takaisin nyrkkeilykehään. Hienon amatööriuransa lopulliseksi saldoksi jäi 52 voittoa ja kaksi tappiota.

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frazier siirtyi ammattilaiskehiin vuoden 1980 loppupuolella. Ura ammattilaisena käynnistyikin lupaavasti, kun hän voitti kaikki ottelunsa uransa kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Voitettujen joukossa olivat muun muassa lupaava Steve Zouski (jonka tuolloinen ottelulista oli 21 voittoa vastaan yksi tappio), niskavamman hänelle aiheuttanut James Broad sekä kokenut Joe Bugner, joka oli kohdannut myös isä-Frazierin kymmenen vuotta aiemmin.

Ottelu Holmesia vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1983 lopulla, kymmenennen voiton jälkeen Frazierille tarjoutui yllättäen mahdollisuus kohdata Larry Holmes, joka oli tuolloin voittanut kaikki 44 aiempaa ammattilaisotteluaan ja hallinnut yhtäjaksoisesti raskastasarjaa suvereeniin tapaan jo yli viisi vuotta.

Ottelussa selvästi ulottuvampi Holmes määräsi tahdin käyttämällä kuuluisaa jabiaan, kun taas mestaria 11 vuotta nuorempi Frazier otteli uhkarohkeasti kädet alhaalla, ilmeisesti tavoitteenaan houkutella Holmes lähietäisyydelle. Ensimmäisen erän puolenvälin paikkeilla Holmesille avautui tilaisuus, jonka hän hyödynsi välittömästi terävällä oikean käden suoralla. Isku lähetti täysin yllätetyn Frazierin kompuroiden luvunlaskuun. Frazier onnistui päästä jaloilleen ennen täyttä luvunlaskua, mutta hän ei kyennyt jatkamaan ottelua puolta minuuttia pidempään ennen kuin kehätuomari Mills Lane joutui keskeyttämään ottelun Holmesin eduksi jo ensimmäisessä erässä.

Ottelu Tysonia vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1986 Frazier kohtasi lyhyessä ajassa raskaansarjan ranking-listojen aivan ylimmän kärjen tuntumaan kivunneen vasta 19-vuotiaan suurlupauksen Mike Tysonin. Kuuluisaan aggressiiviseen tyyliinsä jo tuolloin luottanut Tyson ahdisti Frazierin välittömästi köysiin joista Frazier perääntyi kohtalokkaasti kehän nurkkaukseen. Tyson tainnutti nurkkaukseen ahdistetun Frazierin nopealla ja voimakkaalla sarjalla. Tyrmäyshetkellä ottelu oli vanhentunut vain 30 sekuntia, ja se jäi Tysonin 20 vuotta kestäneen uran nopeimmaksi voitoksi.

Myöhempi ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna käydyssä ottelussa James "Bonecrusher" Smithiä vastaan hän todisti omaavansa samankaltaista periksi antamatonta taistelutahtoa josta hänen isänsä tunnettiin. Smith löi Frazierin luvunlaskuun ottelun viidennessä erässä murtaen samalla hänen leukansa[2]. Frazier kuitenkin nousi kanveesilta ja käänsi hämmästyttävästi viiden seuraavan erän aikana ottelun edukseen.

Vuonna 1988 28-vuotias Frazier päätti vetäytyä ammattilaiskehistä saavuttamatta koskaan täyttä potentiaaliaan nyrkkeilijänä. Nyrkkeilyasiantuntijat ovat vuosien saatossa esittäneet joitakin teorioita siitä, miksi Frazier ei kohonnut samanlaiseksi lajilegendaksi kuin isänsä. Joidenkin mielestä syynä oli Frazierin uran alkutaipaleella saatu vakava niskavamma jonka uskottiin heikentäneen huomattavasti hänen iskukestävyyttään. Toisten mielestä syy piilee Isä-Frazierissa, joka pyrki muuttamaan poikansa ottelutyylin vastaamaan hänen kuuluisaa Bob and Weave -tyyliään, joka pääsääntöisesti sopii lyhyemmille ja lujalyöntisille nyrkkeilijöille[3][4]. Luonnostaan teknisesti puhtaasti otelleelle ja liikkuneelle Marvis Frazierille kyseinen tyyli soveltui varsin huonosti.

Ammattilaisuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Frazier toimii pastorina[5] ja johtaa perheensä omistamaa limusiiniyritystä [6]. Töidensä lisäksi hän valmentaa nuoria nyrkkeilijöiden alkuja isänsä omistamalla Joe Frazier Gymillä. Hän on myös ajoittain toiminut nyrkkeilevien sisarustensa valmentajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]