Martti Turtola
| Martti Turtola | |
|---|---|
 Martti Turtola |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. marraskuuta 1947 |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | tietokirjailija, valtiotieteen tohtori |
Martti Olavi Turtola (s. 16. marraskuuta 1947 Tampere) on valtiotieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti ja Helsingin sekä Turun yliopistojen dosentti.[1] Vuosina 2001–2005 hän oli Suomen Viron-instituutin johtaja Tallinnassa ja sitä ennen muun muassa Helsingin yliopiston viestintäpäällikkö ja Kouvolan Sanomien päätoimittaja.
Hän on kirjoittanut Viron historiaan liittyviä tutkimuksia ja luonut yleiseen tietoisuuteen väitteitä, joiden mukaan Viron valtionjohto muun muassa täysin päämäärätietoisesti hakeutui liittosuhteeseen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1939 ennen Toisen maailmansodan syttymistä.[2]
Turtolan setä oli eversti Jussi Turtola, jonka kohtaloa Kiestingin motissa hän on käsitellyt kirjassaan Kyllä täällä kaatuakin voidaan: Suomalainen upseerikohtalo 1941.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940: puolustuspoliittinen vaihtoehto.1983. Väitöskirja.
- Erik Heinrichs – Mannerheimin ja Paasikiven kenraali. 1988.
- Risto Ryti: Elämä isänmaan puolesta. 1994.
- Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen. Teoksessa Suomi valvonnassa 1944–1947. 1997.
- Aksel Fredrik Airo: Taipumaton kenraali. 1997.
- Heijastuksia: Keski-Uusimaan vuosikymmenet. 2000.
- Kyllä täällä kaatuakin voidaan: Suomalainen upseerikohtalo 1941. 2001.
- Mannerheim-kirja. 2001
- Presidentti Konstantin Päts: Viro ja Suomi eri teillä. 2002.
- Jääkärikenraali Einar Vihma: Ihantalan taistelun ratkaisija. 2005.
- Kauttakulkuliikenne Pohjolassa 1941–44. Teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen. 2005.
- Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940. 2008.
- Kaikilla rintamilla – Toisen maailmansodan historia, yhdessä Lasse Pajalan kanssa. 2009.
- Mennään kun käsketään! Nuorten miesten jatkosota, Vilho Kankareen sotamuistelmia. 2011.
- Mannerheim. 2016.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 1053. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Tutkija: Viro antoi harkitusti periksi Neuvostoliitolle Yle uutiset / kulttuuri. 18.3.2008. Yle. Viitattu 12.6.2016.
- ↑ Karonen, Vesa: Everstin tragediassa konna on kenraali: Martti Turtola syyttää setänsä kuolemasta kenraali Siilasvuota. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 28.9.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 9.3.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Viron-instituutin tiedote v. 2001.
- Martti Turtolan haastattelu Helsingin Sanomissa 27.4.2007.
| ||||||||||||||
