Martti Parvio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Lauri Parvio (vuoteen 1919 Pehrsson, 16. huhtikuuta 1918 Viipuri29. kesäkuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen pappi ja Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori.[1]

Parvion vanhemmat olivat kauppias Karl Lauri Parvio (aiemmin Pehrsson) ja Olga Johanna Josefsson. Hän väitteli teologian tohtoriksi 1959 Turun piispa Isaacus Rothoviuksesta. Aarno Maliniemen oppilaana Parvio paneutui varsinkin uskonpuhdistuksen jälkeiseen liturgia- ja kirkko-oikeuden historiaan. Merkittävää oli Parvion osallistuminen päävastuullisena Missale Aboense -messukirjan (1971) näköispainoksen toimittamiseen. 1980 valmistui kirkollisten toimitusten käsikirjaeditio Manuale seu exequiale Aboense 1522. Parvio julkaisi näköispainoksina myös Mikael Agricolan ja Paulus Juustenin teoksia sekä Ericus Erici Sorolaisen saarnakirjan Ericus Erici Postilla I–II (1988–1990).[1]

Käytännöllisen teologian professori Parviosta tuli Erkki Kansanahon jälkeen 1969. Opettajan ja tutkijan työn ohella häntä kiinnostivat ekumenia, liturgia, yliopistokulttuuri ja maanpuolustus. Hän toimi 1939 Lontoon merimieskirkossa ja osallistui 1948 Amsterdamissa Kirkkojen maailmanneuvoston perustavaan kokoukseen. Parvio kuului 1946–1954 toimineeseen Liturgiset veljet -ryhmään, oli evankelisen herätysliikkeen vaikuttajia ja Suomen ekumeenisen neuvoston aktiivijäsen. Hän toimi myös arkkipiispa Ilmari Salomiehen sihteerinä.[1]

Parvion puoliso vuodesta 1941 oli lääketieteen lisensiaatti Salme Saimi Johanna Toivio (1916–2005).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Markku Heikkilä: Parvio, Martti (1918–1993). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7, s. 558–559. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7.