Martti Häikiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martti Häikiö Tampereen kirjamessuilla 2010.

Martti Johannes Häikiö (s. 1. lokakuuta 1949 Mikkeli) on dosentti[1] ja historiantutkija. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori.[1] Hänelle on myönnetty professorin arvonimi 5. joulukuuta 2008.[2]

Häikiö on ollut Uuden Suomen ja Kanava-lehden toimittaja ja vuodesta 1978 Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän on kirjoittanut useita yrityshistoriikkeja, muun muassa Alkon ja Nokia Oyj:n historiikit ja ollut Suomen kansallisbiografian tasavallan ajan päätoimittaja. Tammikuussa 2010 julkaistiin hänen kirjoittamansa kaksiosaisen V. A. Koskenniemen elämäkerta.

Häikiö toimi Helsingin kokoomuksen puheenjohtajana 2004–2009.[3] Vuosina 1986–1988 Häikiö oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Liiton kunniajäsenyyden hän sai vuonna 1996.[4] Vuoden 2011 alussa Häikiö aloitti Paasikivi-seuran puheenjohtajana[5].

Häikiön puoliso on filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö (2000–). Edellisestä avioliitosta (1969–2000) valtiotieteen maisteri Kristiina Häikiö, o.s. Erholan kanssa hänellä on lapset Juuso (1972), Paavo (1976), Antti (1980). Hänen isänsä on Juuso Häikiö ja sisarensa dramaturgi Kristiina Lyytinen.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maaliskuusta maaliskuuhun: Suomi Englannin politiikassa 1939–40. Väitöskirja. Porvoo Helsinki: WSOY, 1976.
  • & Hänninen-Salmelin, Eva: Tiedepolitiikka tienhaarassa. Kokemuksia valtion tiedepoliittisten ohjelmien laadinnasta ja toteuttamisesta 1970-luvulla. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen tutkimussäätiön julkaisusarja. Libri-tilaus, 1979. ISBN 978-951-9-25220-9.
  • & Keränen, Seppo: Kun sota syttyi 30.11.1939. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 978-951-2-61716-6.
  • Puolueeton Suomi puolueellisessa maailmassa: Suomen turvallisuuspolitiikan haasteita avaruusaseiden aikakaudella. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 978-951-2-62790-5.
  • Amerikan ihmeitä. Kuopio: Kustanuskiila, 1987. ISBN 978-951-6-57212-6.
  • & Donner, JörnSuomi-kuva vuonna nolla. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 978-951-0-16556-0.
  • & Pesonen, PerttiPresidentti Koivisto Suomen politiikassa. Helsingissä: Otava, 1992. ISBN 978-951-1-12326-2.
  • Presidentin valinta: Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1993. ISBN 978-951-0-19058-6.
  • Reikäkorttimodeemista tiedon valtatielle: Suomen datasiirron historia. Helsinki: Datatie, 1995. ISBN 952-90-6217-6.
  • Satoa ja katoa Hankkijan saralla: Hankkijan ja Noveran historia 1955–1992. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4282-4.
  • Vahva virta vapaa: Savon voiman haasteet maakunnan sähköistämisestä avoimille markkinoille 1947–1997. Kuopio: Savon voima, 1997. ISBN 952-90-8338-6.
  • Alkuräjähdys: Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–1998. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2614-2.
  • Nokia oyj:n historia. Fuusio: Yhdistymisten kautta suomalaiseksi monialayritykseksi 1865–1982. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3327-0.
  • Nokia oyj:n historia. Sturm und Drang: Suurkaupoilla eurooppalaiseksi elektroniikkayritykseksi 1983–1991. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3328-9.
  • Nokia oyj:n historia. Globalisaatio: Telekommunikaation maailmanvalloitus 1992–2000. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3329-7.
  • Historia ja väärät profeetat: Kirjoituksia Suomen historian kipupisteistä. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 978-951-37-5436-5.
  • Alkon historia: Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21310-9.
  • Nokia: Matka maailman huipulle. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5492-1.
  • V. A. Koskenniemi – suomalainen klassikko: Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36458-1.
  • V. A. Koskenniemi – suomalainen klassikko: Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36459-8.
  • & Ylitalo, Essi: Bit bang: Yrjö Neuvo ja digitaalinen kumous. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-443-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin yliopiston henkilökunta Helsingin yliopisto. Viitattu 25.10.2008.
  2. Tasavallan presidentin 5.12.2008 myöntämät arvonimet 5.12.2008. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.12.2008.
  3. Oksanen, Kimmo: Kokoomus päästäisi ulkomaiset firmat rakentamaan Helsinkiä Helsingin Sanomat. 21.8.2008. Viitattu 25.10.2008.
  4. Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.
  5. Hämäläinen, Unto: Vanhasen vaikea vuosi sai nolon lopun Helsingin Sanomat. 12.12.2010. Viitattu 10.5.2011.
  6. Tietokirjailijat palkitsivat Martti Häikiön ja Päivi Vehmaksen Helsingin Sanomat. 9.5.2008. Viitattu 25.10.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]