Martin St. Pierre

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martin St. Pierre
Henkilötiedot
Syntynyt11. elokuuta 1983 (ikä 40)
Ottawa, Ontario, Kanada
Kansalaisuus  Kazakstan
 Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 175 cm
Paino 84 kg
Seura
Seura Admiral Vladivostok
Sarja KHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2005–
Aik. seurat Greenville Grrrowl (ECHL)
Edmonton Roadrunners (AHL)
Norfolk Admirals (AHL)
Chicago Blackhawks (NHL)
HK Atlant (RSL)
Providence Bruins (AHL)
Boston Bruins (NHL)
Binghamton Senators (AHL)
Ottawa Senators (NHL)
Neftehimik Nižnekamsk (KHL)
Kärpät (SML)
EC Salzburg (ÖEL)
Springfield Falcons (AHL)
Rockford IceHogs (AHL)
Montreal Canadiens (NHL)
Hamilton Bulldogs (NHL)
KHL Medveščak Zagreb (KHL)
Lausanne HC (NLA)
Barys Astana (KHL)

Martin St. Pierre (s. 11. elokuuta 1983 Ottawa, Ontario, Kanada) on kazakstanilais-kanadalainen jääkiekkoilija, joka siirtyi kesken kauden 2017–2018 KHL-seura Admiral Vladivostokiin. Pienikokoinen keskushyökkääjä osaa tarvittaessa pelata myös laidassa. Hänen vahvuudet ovat luistelussa, käsissä, asenteessa ja syöttämisessä. St. Pierre on pelannut urallaan yhteensä 38 NHL-ottelua tehoin 3+5=8. Jäähyminuutteja hän keräsi 12.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St. Pierre pelasi kauden 1999–2000 CJHL-joukkue Hawkesbury Hawksissa, jonka jälkeen hän siirtyi kaudeksi 2000–2001 OHL-joukkue Guelph Stormiin. Tulokaskausi toi St. Pierrelle 68 ottelussa tehot 20+49=69, joilla hän oli Stormin kolmanneksi paras pistemies Kevin Dallmanin ja Charlie Stephensin jälkeen. St. Pierre voitti tulokkaiden piste- ja syöttöpörssin ja hänet valittiin kauden päätteeksi OHL:n tulokkaiden toiseen tähdistökentälliseen. Kaudella 2001–2002 St. Pierre oli tehoilla 32+53=85 Stormin toiseksi paras pistemies Dallmanin jälkeen. Hän teki kaudella 2002–2003 55 ottelussa tehot 11+45=56, joilla St. Pierre voitti joukkueen sisäisen syöttöpörssin ja hän tuli sisäisessä pistepörssissä kolmanneksi Dustin Brownin ja Daniel Paillén jälkeen. St. Pierre oli kevään 2003 pudotuspeleissä Stormin paras pistemies tehoilla 5+11=16.

Neljäs ja viimeinen OHL-kausi 2003–2004 oli liigassa St. Pierren ylivoimaisesti paras. Hän teki 68 ottelussa tehot 45+65=110. St. Pierre oli OHL:n pistepörssin kolmas Ottawa 67'sin Corey Locken ja London Knightsin Corey Perryn jälkeen. Hän oli liigan toiseksi paras maalintekijä Locken jälkeen ja syöttöpörssissä St. Pierre oli viides. Hän teki kevään 2004 pudotuspeleissä 22 ottelussa tehot 8+27=35, joilla St. Pierre voitti piste- ja syöttöpörssin. Hän voitti kauden päätteeksi OHL:n mestaruuden ja palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Wayne Gretzky 99 Awardilla. St. Pierre valittiin myös OHL:n kolmanteen tähdistökentälliseen ja palkittiin kauden parhaana "yli-ikäisenä" pelaajana Leo Lalonde Trophyllä.

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL-varaamaton St. Pierre debytoi ammattilaiskaukaloissa kaudella 2004–2005, jolloin hän pelasi lähinnä ECHL-joukkue Greenville Grrrowlin riveissä. St. Pierre teki siellä 45 runkosarjaottelussa tehot 14+39=53, joilla hän oli Grrrowlin kolmanneksi paras pistemies Carl Malletten ja Colin Pepperallin jälkeen. St. Pierre pelasi kauden aikana myös 18 AHL-ottelua Edmonton Roadrunnersin joukkueessa tehoilla 4+3=7. Syyskuussa 2005 hän teki sopimuksen Chicago Blackhawksin farmijoukkueen, Norfolk Admiralsin kanssa. Siellä hyvää kautta pelannut St. Pierre teki sopimuksen Blackhawksin NHL-joukkueen kanssa marraskuussa.[1] Hän teki AHL:n runkosarjassa 77 ottelussa tehot 23+50=73. St. Pierre voitti Admiralsin sisäisen pistepörssin ja hänet valittiin AHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. NHL:n puolella St. Pierre pelasi kaksi ottelua. Kaudella 2006–2007 hän teki AHL:n runkosarjassa 65 ottelussa hurjat tehot 27+72=99. Kuudessa pudotuspeliottelussa kerätty yksi syöttöpiste nosti St. Pierren koko kauden pistetilin sataan. Hän oli runkosarjan piste- syöttöpörssissä toinen Chicago Wolvesin Darren Haydarin jälkeen. AHL:n tähdistöottelussakin pelannut St. Pierre valittiin kauden päätteeksi liigan ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Hän pelasi kauden aikana myös 14 NHL-ottelua Blackhawksissa tehoin 1+3=4.

Kesäkuussa 2007 St. Pierre teki sopimuksen Venäjän superliigajoukkue HK Atlantin kanssa. Hän pelasi joukkueessa 14 runkosarjaottelua tehoin 1+6=7, kunnes St. Pierre palasi loppukaudeksi Blackhawksin organisaatioon. Hän teki Admiralsissa 69 ottelussa tehot 21+67=88, joilla St. Pierre voitti joukkueen sisäisen pistepörssin. Hän oli runkosarjan piste- ja syöttöpörssin toinen Chicago Wolvesin Jason Krogin jälkeen. St. Pierre teki 12 pudotuspeliottelussa tehot 2+12=14, joilla hän voitti Admiralsin sisäisen pistepörssin. St. Pierre pelasi AHL:n tähdistöottelussa ja valittiin toiseen tähdistökentälliseen. Hän pelasi myös viisi NHL-ottelua Blackhawksissa ilman tehopisteitä. Heinäkuussa 2008 St. Pierre kaupattiin Boston Bruinsin organisaatioon vaihdossa Pascal Pelletieriin. Hän pelasi kauden 2008–2009 jälleen enimmäkseen AHL:n puolella, jossa St. Pierre edusti Providence Bruinsia. Hän teki siellä 61 runkosarjaottelussa tehot 15+51=66. St. Pierre voitti Bruinsin sisäisen pistepörssin ja hän sijoittui AHL:n syöttöpörssissä kuudenneksi Toronto Marliesin Tim Stapletonin kanssa. St. Pierre voitti Bruinsin sisäisen pistepörssin myös kevään 2009 pudotuspeleissä tehdessään 16 ottelussa tehot 5+11=16. Hän pelasi kauden aikana myös 14 NHL-ottelua Boston Bruinsin puolella ja teki siellä tehot 2+2=4.

Heinäkuussa 2009 St. Pierre teki vapaana agenttina sopimuksen Ottawa Senatorsin kanssa. Hän voitti tehoilla 24+48=72 farmijoukkue Binghamton Senatorsin sisäisen pistepörssin. St. Pierre sijoittui AHL:n pistepörssissä kymmenenneksi. Syöttöpörssissä hän oli yhdeksäs Hershey Bearsin Chris Bourquen kanssa. St. Pierre pelasi Senatorsin NHL-joukkueessa kolme ottelua ilman tehopisteitä.

Kesäkuussa 2010 hän palasi Venäjälle ja teki sopimuksen KHL-joukkue Neftehimik Nižnekamskin kanssa. Tälläkin kertaa visiitti maassa jäi lyhyeksi, kun hän siirtyi lokakuussa kahdeksan pelaamansa runkosarjaottelun (1+2=3) jälkeen SM-liigajoukkue Oulun Kärppiin loppukauden 2010–2011 kattavalla sopimuksella.[2] Joukkue hankki hänet pääasiassa loukkaantuneen Jari Viuhkolan paikalle.[3] St. Pierrestä oli kysyntää myös Sveitsissä.[4] Hänen esityksensä Kärpissä jäivät kuitenkin vaisuiksi ja St. Pierre teki 27 ottelussa tehot 8+6=14. Hän jätti joukkueen tammikuussa 2011 ja siirtyi loppukaudeksi itävaltalaiseen EC Red Bull Salzburgiin.[5]

St. Pierre teki kesällä 2011 vuoden sopimuksen Columbus Blue Jacketsin kanssa,[6] mutta pelasi koko kauden Blue Jacketsin farmijoukkueessa, AHL:n Springfield Falconsissa. Hän oli 64 pisteellään Falconsin paras pistemies. St. Pierre teki kauden jälkeen AHL-sopimuksen Chicago Blackhawksin farmijoukkueen Rockford IceHogsin kanssa.[7]

Kauden 2012–2013 St.Pierre pelasi AHL-joukkue Rockford IceHogsin kapteenina josta siirtyi seuraavaksi kaudeksi Montreal Canadiensin organisaatioon. Kausi kului pääosin farmijoukkue Hamilton Bulldogsin joukkueessa ja St.Pierre pääsi pelaamaan vain yhden ottelun Montrealissa.

Kaudelle 2014–2015 St.Pierre lähti Kroatiaan, KHL-joukkue Medvescak Zagrebiin. Kauden päätteeksi St.Pierre kävi pelaamassa kolme ottelua Sveitsin NLA-liigan HC Lausannen riveissä.

Kaudelle 2015–2016 St.Pierre liittyi Kazakstanin Barys Astanan joukkueeseen. Kahden Kazakstanissa pelatun kauden jälkeen hän sai myös Kazakstanin kansalaisuuden ja pääsi edustamaan maata 1. divisioonan A-lohkon MM-turnaukseen. St.Pierre jatkoi Astanassa myös kaudella 2017-2018 mutta siirtyi loppukaudesta Venäjän kaukoitään Admiral Vladivostokin joukkueeseen.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
2000–2001 Guelph Storm OHL 68 20 49 69 40 4 0 0 0 4
2001–2002 Guelph Storm OHL 66 32 53 85 68 9 3 9 12 12
2002–2003 Guelph Storm OHL 55 11 45 56 74 11 5 11 16 4
2003–2004 Guelph Storm OHL 68 45 65 110 95 22 8 27 35 20
2004–2005 Greenville Grrrowl ECHL 45 14 39 53 55 7 2 5 7 6
Edmonton Roadrunners AHL 18 4 3 7 8
2005–2006 Norfolk Admirals AHL 77 23 50 73 98 4 0 3 3 2
Chicago Blackhawks NHL 2 0 0 0 0
2006–2007 Norfolk Admirals AHL 65 27 72 99 100 6 0 1 1 6 Ykköstähdistö
Chicago Blackhawks NHL 14 1 3 4 8
2007–2008 HK Atlant RSL 14 1 6 7 16
Norfolk Admirals AHL 69 21 67 88 80 12 2 12 14 12 Kakkostähdistö
Chicago Blackhawks NHL 5 0 0 0 0
2008–2009 Providence Bruins AHL 61 15 51 66 58 16 5 11 16 26
Boston Bruins NHL 14 2 2 4 4
2009–2010 Binghamton Senators AHL 77 24 48 72 50
Ottawa Senators NHL 3 0 0 0 0
2010–2011 Neftehimik Nižnekamsk KHL 8 1 2 3 8
Kärpät SM-liiga 27 8 6 14 6
EC Salzburg EBEL 11 3 9 12 18 18 2 10 12 20
2011–2012 Springfield Falcons AHL 73 11 53 64 56
2012–2013 Rockford IceHogs AHL 76 26 33 59 59
2013–2014 Hamilton Bulldogs AHL 71 10 38 48 48
Montreal Canadiens NHL 1 0 0 0 0
2014–2015 KHL Medveščak Zagreb KHL 57 10 23 33 58
Lausanne HC NLA 3 1 0 1 0 1 0 0 0 0
2015–2016 Barys Astana KHL 55 7 17 24 32
2016–2017 Barys Astana KHL 54 11 20 31 22 10 3 3 6 10
2017–2018 Barys Astana KHL 30 6 18 24 4
Admiral Vladivostok KHL 10 0 4 4 4
2018–2019 Kunlun Red Star KHL 27 4 8 12 10
6 kautta yhteensä NHL 39 3 5 8 12
8 kautta yhteensä AHL 587 161 415 576 557 38 7 27 34 46
6 kautta yhteensä KHL 241 39 91 130 138 10 3 3 6 10
1 kausi yhteensä SM-liiga 27 8 6 14 6
1 kausi yhteensä RSL 14 1 6 7 16

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. St. Pierre sopimukseen Blackhawksin kanssa 4.11.2005. Jatkoaika.com. Viitattu 31.10.2010.
  2. St. Pierre vaihtaa KHL-jääkiekosta Kärppiin 19.10.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2010.
  3. Kärpille kanadalainen keskushyökkääjä 19.10.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 31.10.2010.
  4. Matti Väisänen: Herkkutrio 26.10.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 31.10.2010.
  5. St. Pierre Kärpistä Itävaltaan 21.1.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 21.1.2011.
  6. Blue Jackets Sign Forwards Dane Byers and Martin St. Pierre to One-Year, Two-Way NHL-AHL Contracts Columbusbluejackets.com. 11.7.2011. Columbus Blue Jackets. Viitattu 5.7.2012. (englanniksi)
  7. Peck, Mike: Four-time AHL All-Star St. Pierre Signs with Rockford NHL.com. 3.7.2012. Rockford IceHogs. Arkistoitu 29.6.2013. Viitattu 5.7.2012. (englanniksi)