Martin Seligman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martin E. P. Seligman.

Martin E. P. ”Marty” Seligman (s. 12. elokuuta 1942 Albany, New York) on yhdysvaltalainen psykologi, kouluttaja ja kirjailija. Hänen teoriansa opitusta avuttomuudesta on arvostettu tutkijoiden ja kliinisen psykologian keskuudessa.[1] Hän kuuluu positiivisen psykologian tunnetuimpiin edustajiin.

Haggbloomin tutkimus ansioituneista psykologeista 1900-luvulla nimesi Seligmanin 13:nneksi useimmin lainatuksi psykologiksi psykologian oppikirjoissa ja kaiken kaikkiaan 31. ansioituneimmaksi psykologiksi.[2]

Seligman on psykologian professori Pennsylvanian yliopiston psykologian laitoksella. Hän oli aiemmin laitoksen kliinisen koulutusohjelman johtaja ja nykyään yliopiston positiivisen psykologian keskuksen johtaja.[3] Seligman valittiin Yhdysvaltain psykologisen liiton (APA:n) presidentiksi vuonna 1998.[4] Hän on APA:n[5] eletronisen "Ehkäisy ja hoito" -julkaisun perustajajäsen sekä päätoimittaja.

Martin Seligmanilta on suomennettu teokset Optimistin käsikirja ja Aito onnellisuus: Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bower, Gordon H. (1981). The psychology of learning and motivation: advances in research and theory. Academic Press, Harcourt Brace Jovanovich, 30. ISBN 9780125433150. Viitattu 2010-02-05.  "The most popular theoretical interpretation of the learned helplessness phenomenon to date is that of Seligman (1975) and Maier and Seligman (1976)."
  2. Haggbloom, S. J. et al. (2002). "The 100 Most Eminent Psychologists of the 20th Century". Review of General Psychology 6 (2): 139–152. doi:10.1037/1089-2680.6.2.139. 
  3. Positive Psychology Center, University of Pennsylvania.
  4. List of APA Presidents.
  5. American Psychological Association.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]