Martin O'Neill

Martin O'Neill OBE

Henkilötiedot
Koko nimi	Martin Hugh Michael O'Neill
Syntymäaika	1. maaliskuuta 1952
Syntymäpaikka	Kilrea, Derryn kreivikunta, Pohjois-Irlanti
Lempinimi	Martin the Magnificent, the Blessed Martin
Seurat
Vuodet	Seura	O (M)
1971 1971–1981 1981 1981–1982 1982–1983 1983–1985	Distillery FC Nottingham Forest Norwich City Manchester City Norwich City Notts County FC	?(?) 285(48) 11(1) 13(0) 55(11) 64(5)
Maajoukkue
1971–1984	Pohjois-Irlanti	64(8)
Valmennusura
1987–1989 1989–1990 1990–1995 1995 1995–2000 2000–2005 2006–2010 2011–2013	Grantham Town Shepshead Charterhouse Wycombe Wanderers Norwich City Leicester City Celtic FC Aston Villa Sunderland AFC
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Martin O'Neill OBE (s. 1. maaliskuuta 1952 Kilrea) on pohjoisirlantilainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Joulukuusta 2011 lähtien hän toimi englantilaisseura Sunderlandin päävalmentajana maaliskuuhun 2013 saakka.

Ura pelaajana

O'Neill pelasi nuoruudessaan Derry Cityn ja Distilleryn riveissä. Hän opiskeli Queens University of Belfastissa lakia peliuransa alkutaipaleella. Distilleryssä O'Neill oli voittamassa Pohjois-Irlannin Cupia 1971 ja teki maalin FC Barcelonaa vastaan UEFA Cupin ottelussa syyskuussa 1971.

1971 O'Neill otti askeleen urallaan eteenpäin ja siirtyi Nottingham Forestiin. Seuran päävalmentajaksi 1975 tullut legendaarinen Brian Clough näki O'Neillissä potentiaalia ja hänestä tuli kultaisen joukkueen avainpelaajia 1970-luvun lopulla. O'Neill oli mukana voittamassa liigamestaruutta ja FA Cupia, sekä kaiken kruununa Euroopan Cupia 1979 ja 1980. O'Neill edusti Nottingham Forestia 10 vuotta ennen siirtymistään Norwichiin 1981. O'Neill lopetti peliuransa Notts Countyn paidassa 1985.

Pohjois-Irlannin maajoukkueessa O'Neill pelasi 64 maaottelua ja teki 8 maalia. Hän oli mukana joukkueessa, joka pelasi MM-kisoissa 1982.

Meriitit pelaajana

• Pohjois-Irlannin Cup: 1971
• Englannin mestaruus: 1978
• Englannin Liigacup: 1978, 1979
• Euroopan Cup: 1979, 1980
• UEFA Super Cup: 1980

Ura valmentajana

O'Neill aloitti sittemmin menestyksekkään valmennusuransa 1987 Grantham Townissa. 1989–1990 hän valmensi Shepshead Charterhousea, josta siirtyi Wycombe Wanderersiin 1989. O'Neill nosti amatööritasolla pelanneen Wycomben Conference-tason mestariksi 1993.

Kesällä 1995 O'Neill siirtyi Norwich Cityn päävalmentajaksi, mutta erosi jo marraskuussa riitauduttuaan seuran puheenjohtajan Robert Chasen kanssa. Joulukuussa O'Neillin ura jatkui Leicester Cityssä. Vaikean alun jälkeen tulokset paranivat ja O'Neillin johdolla Leicester nousi valioliigaan kauden 1995–1996 päätteeksi.

O'Neillin johdolla Leicester City vakiinnutti asemansa valioliigan kymmenen parhaan joukossa sekä voitti liigacupin 1997 ja 2000 ollen finaalissa myös 1999. O'Neill oli Leicesterin aikoinaan tyrkyllä Leeds Unitedin päävalmentajaksi, mutta tuhansien Leicester-fanien "Don't go Martin!" huudot saivat O'Neillin jäämään.

Kesällä 2000 O'Neill jätti viiden menestyksekkään kauden jälkeen Leicesterin ja suuntasi Skotlantiin, Celticin päävalmentajaksi. Celticissä O'Neillin ura jatkui menestyksekkäästi, "Martin the Magnificentin" ensimmäinen Old Firm -kamppailu Glasgow'n herruudesta Rangersia vastaan päättyi murskaavaan 6–2 voittoon. Kausi 2000–2001 päättyi O'Neillin johdolla upeaan triplaan, kun Celtic voitti liigamestaruuden lisäksi Skotlannin Cupin ja liigacupin.

O'Neillin aikana Celtic haki määrätietoisesti menestystä myös Euroopasta. 2003 Celtic pelasi UEFA Cupin finaalissa FC Portoa vastaan. O'Neillin suojatit hävisivät tasaisen taiston portugalilaisille lopulta jatkoajalla 2–3. Kaiken kaikkiaan O'Neillin viisi kautta Celticissä olivat loistavia. Joukkue voitti kolme liigamestaruutta, cupia ja sekä yhden liigacupin, menestyi kohtuullisesti myös Euroopassa ja kukisti Rangersin paikallisderbyssä seitsemän kertaa peräkkäin. Kaikkiaan O'Neill luotsasi Celticiä 282 ottelussa 213 voittoon, 29 tasapeliin ja 40 tappioon.

Toukokuussa 2005 O'Neill ilmoitti jättävänsä Celticin, koska hänen vaimonsa Geraldine oli sairastunut imusolmukesyöpään.

Elokuussa 2006 O'Neill palasi valmennustehtäviin kun hän korvasi David O'Learyn Aston Villan päävalmentajana. O'Neillin unelmana on palauttaa birminghamilaisseura Englannin eliittiin ja menestykseen eurokentillä.

Kaudella 2006–2007 Aston Villa kärsi epätasaisista esityksistä ja sijoittui liigassa sijalle 11. Seuraavina vuosina Villa vakiinnutti O'Neillin johdolla paikkansa Valioliigan kärkipäässä, muttei onnistunut murtautumaan neljän kärkeen. Tuloksena oli kolme perättäistä kuutossijaa 2008–2010. Elokuussa 2010, vain vajaa viikko ennen Valioliiga-kauden alkua O'Neill ilmoitti yllättäen eroavansa päävalmentajan tehtävistä. Eron taustalla uskotaan olevan O'Neillin tyytymättömyys seuran siirtopolitiikkaa kohtaan ja erityisesti tähtipelaajien James Milnerin ja Ashley Youngin ympärillä käydyt siirtospekulaatiot.

Joulukuun alussa 2011 O'Neill palasi valmennustehtäviin allekirjoitettuaan kolmivuotisen sopimuksen Valioliigassa sijalle 16 juuttuneen Sunderlandin kanssa. O'Neillin johdolla Sunderland kipusi liigassa kolme sijaa ylöspäin ollen kauden päätteeksi Valioliigassa sijalla 13. Kausi 2012/13 sujui varsin alavireisesti ja seura vajosi putoamiskamppailuun. Lopulta O'Neill sai 31. maaliskuuta 2013 potkut tehtävästään.

Meriitit valmentajana

• Skotlannin mestaruus (3): 2001, 2002, 2004
  • Hopeaa (2): 2003, 2005
• Skotlannin Cup (3): 2001, 2004, 2005
  • Hopeaa: 2002
• Skotlannin Liigacup: 2001
  • Hopeaa: 2003
• UEFA Cup
  • Hopeaa: 2003
• Englannin liigacup (2): 1997, 2000
  • Hopeaa: 1999
• Football Conference: 1993
• Skotlannin vuoden valmentaja (3): 2001, 2002, 2004