Martin Luther King, Jr.

Wikipedia
Ohjattu sivulta Martin Luther King Jr
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martin Luther King, Jr. Nobel-palkinto
Martin Luther King, Jr. vuonna 1964.
Martin Luther King, Jr. vuonna 1964.
Syntynyt 15. tammikuuta 1929
Atlanta, Georgia, Yhdysvallat
Kuollut 4. huhtikuuta 1968 (39 vuotta)
Memphis, Tennessee, Yhdysvallat
Ammatti pastori

Tohtori Martin Luther King, Jr. (15. tammikuuta 19294. huhtikuuta 1968) oli baptistipastori ja ihmisoikeusaktivisti. King sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1964.

Martin Luther King oli Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen keskeisiä hahmoja, joka 1950- ja 1960-luvulla ajoi erityisesti etelävaltioiden mustien kansalaisoikeuksien tunnustamista. Hän oli väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden järkkymätön kannattaja ja onkin Mahatma Gandhin ohella väkivallattoman vastarinnan filosofian tärkeimpiä kehittäjiä. Kingin syntymän kunniaksi vuoden kolmas maanantai, Martin Luther King Day, on Yhdysvalloissa yleinen vapaapäivä. Asetuksen hyväksyi presidentti Ronald Reagan 18. tammikuuta 1986.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tausta

Martin Luther Jr. ja Coretta Scott King 1964

King syntyi Atlantassa, Georgian osavaltiossa Michael King junior -nimisenä. Hänen vanhempansa olivat Martin Luther King Sr. (alk. Michael King) ja Alberta Williams King. Hänen isänsä oli myös pastori, joka muutti oman ja poikansa nimet Martti Lutherin kunniaksi vuonna 1934. King valmistui Morehouse Collegesta sosiologian kandidaatiksi vuonna 1948. Vuonna 1951 hän valmistui teologian kandidaatiksi Crozerin teologisesta seminaarista (Crozer Theological Seminary). Vuonna 1954 Martin Luther King, Sr nimitti Kingin Dexter Avenuen baptistikirkon pastoriksi Montgomeryssä, Alabamassa. Teologian tohtoriksi King valmistui kesäkuun 5. päivä 1955 Bostonin yliopistosta.

1953 King avioitui Coretta Scottin kanssa Marionissa, Alabamassa. King ja Scott saivat neljä lasta:

  • Yolanda Denise (17.11.1955, Montgomery, Alabama)
  • Martin Luther III (23.10.1957, Montgomery, Alabama)
  • Dexter Scott (30.1.1961, Atlanta, Georgia)
  • Bernice Albertine (28.3.1963, Atlanta, Georgia, United States)

[muokkaa] Kansalaisoikeustoiminta

King johti vuoden 1955 Montgomeryn bussiboikottia, joka sai alkunsa kun Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta paikkaansa valkoihoiselle miehelle, ja näin rikkoi Jim Crow -lakia. Boikotti kesti 381 päivää, ja tilanne kiristyi niin että Kingin Montgomeryn asunnon kuistille jopa heitettiin pommi. 13. marraskuuta 1956 Yhdysvaltain korkein oikeus totesi päätöksessään, että rotuerottelu busseissa oli Yhdysvaltain perustuslain vastaista.

King pitämässä kuuluisaa "I Have a Dream" -puhettaan Lincolnin muistomerkillä 1963.

Kampanjan jälkeen King perusti Southern Christian Leadership Conferencen (SCLC) 1957, jota hän johti kuolemaansa saakka. King sovelsi vaalimaansa väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden filosofiaa SCLC:n järjestämissä protesteissa. King päätteli että järjestäytynyt, väkivallaton kansalaistottelemattomuus eteläistä rotuerottelua vastaan keräisi julkisuutta mustien tasa-arvon ja äänioikeuden tavoitteluun. Eteläisten mustien puutteesta ja nöyryytyksestä, rotuerottelusta ja kansalaisoikeusaktivistien ahdistelusta tehdyt lehti- ja televisiojutut keräsivätkin yleistä ymmärrystä ja sympatiaa niin että kansalaisliikkeestä tuli 1960-luvun alun merkittävin poliittinen tapahtuma.

Paljolti Kingin järjestämien marssien ansiosta Yhdysvaltain lakiin lisättiin kansalaisoikeuslaki (Civil Rights Act) 1964 ja äänioikeuslaki (Voting Rights Act) 1965.

[muokkaa] Rotuasioista irrallinen aktivismi

King alkoi elämänsä myöhäisemmissä vaiheissa ottaa kantaa myös muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuin kansalaisoikeuskysymyksiin. Hän asettui vastustamaan Vietnamin sotaa julkisesti ensimmäistä kertaa tasan vuotta ennen kuolemaansa 4. Huhtikuuta 1967, pitäessään "Beyond Vietnam" puheensa New Yorkin Riverside kirkossa. Pitämässään puheessaan hän kritisoi rajusti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, kutsuen Yhdysvaltoja mm. " Maailman suurimmaksi väkivallan lietsojaksi", joka herätti paljon paheksuntaa ja kritiikkiä. King myös viimeisenä elinvuotenaan keskittyi entistä enemmän köyhyyteen ja tuloeroihin. Hän tunnustautui yksityisesti demokraattiseksi sosialistiksi ja oli suunnitellut organisoivansa "Köyhien Kampanjan", mutta kuoli ennen kampanjan toteuttamista.

[muokkaa] Murha

Martin Luther King Jr NYWTS 4.jpg

King murhattiin ampumalla päähän 4. huhtikuuta 1968 motelli Lorrainen parvekkeelle Memphisissä, Tennesseessä. Teosta epäilty pikkurikollinen James Earl Ray pidätettiin Lontoossa kolme kuukautta myöhemmin. Ray tunnusti syyllisyytensä ja tuomittiin 99 vuodeksi vankilaan. Myöhemmin Ray peruutti tunnustuksensa ja yritti koko loppuelämänsä saada tuomionsa oikeuden käsiteltäväksi. Ray kuoli vankilassa 70-vuotiaana 23. huhtikuuta 1998.

Vuonna 1997 Dexter King tapasi Rayn ja todistusaineiston nähtyään vakuuttui Rayn syyttömyydestä ja tuki hänen pyrkimyksiään saada tuomio oikeuden käsiteltäväksi.

Loyd Jowers, motelli Lorrainen lähellä sijainneen ravintola Jim's Grillin pitäjä, väitti olleensa osallinen Kingin murhan suunnitelleessa salaliitossa ja vastaanottaneensa 100 000 dollaria murhan järjestelyistä, tosin tietämättä, että tarkoituksena oli murhata King. Kingin perhe nosti Jowersia ja muita tuntemattomia salaliittolaisia vastaan kuolemantuottamuskanteen Memphisin siviilioikeudessa. Päätöksessään valamiehistö totesi Jowersin syylliseksi ja katsoi että taustalla on myös laajempi salaliitto.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martin Luther King, Jr.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä