Martti Wuori

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Martin Alexius Bergh)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martin (Martti) Alexius Bergh-Wuori, kirjailijanimeltään Martti Wuori (7. joulukuuta 1858 Jaakkima5. lokakuuta 1934 Helsinki[1]) oli suomalainen virkamies, maaherra, kirjailija ja kääntäjä. Hän käytti myös nimimerkkejä -i.-i., M. W. ja M. Wuori.

Wuoren vanhemmat olivat henkikirjoittaja Adolf Fredrik Bergh ja Ida Alexia Palander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1878 Jyväskylän lyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1884 ja maisteriksi 1890. Bergh toimi keisarin Suomen asiain kanslian virkamiehenä (reistraattorina ja toimitussihteerinä) 1885–1903. Hän oli Kuopion läänin maaherrana 1903–1905 mutta joutui eroamaan[2] ja sai todellisen valtioneuvoksen arvon 1905.

Wuori suomensi venäläistä ja ranskalaista kirjallisuutta, muun muassa Mihail Lermontovin, Leo Tolstoin, Guy de Maupassantin, Alfred de Mussetin ja Marcel Prevostin teoksia. Wuoren oma kirjallinen tuotanto koostui pääasiassa seuranäyttämöille tarkoitetuista huvinäytelmistaä.

Wuori oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen avioliitto vuosina 1886–1923 Aina Laura Olga Adolfina Appelbergin kanssa päättyi avioeroon. Vuonna 1923 hän meni naimisiin Amanda Ingeborg Dahlströmin kanssa.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen tähden: 3-näytöksinen näytelmä. 1891
  • Pappilan tuvassa: yksinäytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1893
  • Naimiskauppa: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Pietarin suomalainen hyväätekeväisyysseura, Viipuri 1895
  • Ryöstö: viisinäytöksinen näytelmä. Telén, Kuopio 1899
  • Eetu Kokko: 4-näytöksinen näytelmä. Vihtori Kosonen, Helsinki 1907
  • Korkea oikeus istuu: yksinäytöksinen ilveily. Yrjö Weilin, Helsinki 1907
  • Kun piiat ovat lakossa: ivallinen ilveily 3:na näytöksenä. Kustannus Oy Kataja, Helsinki 1907
  • Lapveden meteli: historiallinen näytelmä 5:nä näytöksenä. Kansan näytelmäkirjasto, Hämeenlinna 1907
  • Märtta Lejonhufvud: historiallinen tapaus yhtenä näytöksenä. Karisto 1908
  • Henkensä uhalla: 3-näytöksinen näytelmä. O.y. Waseniuksen kirjakauppa, Helsinki 1910
  • Kiusankappale: 1-näytöksinen ilveily. Karisto 1911
  • Kurimus y.m. kertomuksia ja kuvauksia. 1911
  • Aura: 5-näytöksinen näytelmä. Karisto 1913
  • Basilleja: 3-näytöksinen ilveily. Karisto 1913
  • Savon sydämessä: kansantapojen kuvaus: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Kirja, Helsinki 1913
  • Umpisolmu eli Asarias Pölläsen avioliitto: 3-näytöksinen huvinäytelmä. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1914
  • Nahkapoikia eli ylpeys sen teki: 4-näyt. laulunsekainen kansannäytelmä, kirjoittanut Martti Wuori, uudet laulut säveltänyt Emil Kauppi. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1915
  • Nuorta verta, romaani. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1915
  • Onnen unelma, romaani. Kustannus Oy Kirja, Tampere 1916
  • Häälahja: yksinäytöksinen huvinäytelmä, Osuuskauppojen iltamaohjelmistoa 5. Suomen osuuskauppojen keskuskunta 1920
  • Hirttonuora eli Asarias Pöllänen leskimiehenä: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1928
  • Anita Sorjola, romaani. Kirja, Helsinki 1929
  • Paras ystävätär, avioliittoromaani. Kirja, Helsinki 1929
  • Hölylän hovissa: 3 näytöksinen huvinäytelmä, Kansanvallan näytelmistö n:o 16. 1930
  • Arpajaislehmä: yksinäytöksinen huvinäytelmä. K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1931
  • Herttuan lemmitty: 3-näytöksinen historiallinen näytelmä. K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1931
  • Kääntymys: 1-näytöksinen näytelmä. K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1931
  • Maaherra eli älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: kuvaelma. K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1931
  • Seinä väliä: huvinäytelmä.
  • Vallanperillinen: historiallinen murhenäytelmä.
  • Veri on vettä sakeampi: huvinäytelmä.
  • Vuoksen varrella: kansannäytelmä.
  • Valekuollut: 3-näytöksinen ilveily.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kirjailijat tietokanta, Martti Wuori [vanhentunut linkki] (Sivu arkistoituna)
  2. Vuori, Martti. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917 (viite koskee eroa)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]