Marsalkka Mannerheimin salonkivaunut
Marsalkka Mannerheimin salonkivaunut (A 90 ja R 2016) ovat kaksi marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin käytössä vuosina 1939–1946 olleeseen esikuntajunaan kuulunutta rautatievaunua. Vaunuista A 90 oli marsalkka Mannerheimin salonkivaunu. Vaunu R 2016 on yksi niistä kolmesta Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön (CIWL) ravintolavaunusta (R 2014, R2016 ja R 2019), jotka oli liitetty ylipäällikön junaan marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiviksi. Vaunuissa R 2016 ja R 2019 tarjoiltiin lounas juhlavieraille. Vaunussa R 2016 aterioivat mm. Mannerheim ja Hitler.
Vaunut A 90 ja R 2016 ovat nykyään museoituna. Vaunu A 90 on nähtävissä Mikkelin rautatieasemalla ja R 2016 Sastamalassa valtatie 12:n varrella olevalla huoltoasemalla.
Mikkelin salonkivaunu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikkelin rautatieasemalla oleva salonkivaunu on vuonna 1930 käyttöön otettu A90-mallin virkavaunu. Se käsittää salongin sekä viisi makuuhyttiä, joissa on yhteensä kahdeksan vuodepaikkaa. Lisäksi vaunussa on keittiö ja WC. Vaunu toimi Mannerheimin henkilökohtaisena makuuvaununa. Marsalkan lisäksi siihen majoitettiin tarvittaessa kenraalit Heinrichs, Nenonen ja Airo sekä Mannerheimin adjutantti. Viimeisen kerran Mannerheim käytti vaunua tammikuussa 1946 toimiessaan presidenttinä.lähde?
Vuodesta 1946 lähtien vaunu oli tilausajoliikenteessä sekä VR:n pääjohtajan käytössä, kunnes vaurioitui tulipalossa vuonna 1989. Vaunu kunnostettiin VR:n Pasilan konepajalla ja siirrettiin Mikkelin rautatieasemalle 1992.lähde?
Vaunu on avoinna yleisölle vain kerran vuodessa, Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta. [1]
Sastamalan vaunu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toinen Mannerheimin esikuntajunaan kuuluneista vaunuista on Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintolavaunu R 2016. Se on vuodesta 1969 lähtien ollut näytteillä Marskin salonkivaunu -nimisenä Sastamalassa. Sitä säilytetään valtatie 12:n ja yhdystie 2495:n risteyksessä olevan Shell-huoltoaseman pihamaalla. Vaunussa toimi aikaisemmin kahvila, mutta nykyään se on pelkästään museokäytössä. Vaunu on kesäaikana avoinna yleisölle.[2]
Sastamalassa sijaitsevassa vaunussa järjestettiin marsalkka Mannerheimin ja Suomessa vierailleen Saksan valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin tapaaminen 4. kesäkuuta 1942. Mannerheimin syntymäpäivälounaalla olivat lisäksi muun muassa presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja saksalainen sotamarsalkka Wilhelm Keitel. Vaunu oli juhlavastaanoton aikana pysäköitynä Kaukopään tehtaiden ratapihalla Imatran Immolassa.lähde?
Hitler-nauhoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelusta nauhoitettiin salaa. Kyseessä on tiettävästi ainoa nauhoitus, jossa Hitler esiintyy normaalissa keskustelussa. Näyttelijä Bruno Ganz käytti sitä hyväkseen vuonna 2004 opetellessaan Hitlerin luonnollista puhetyyliä elokuvaa Perikato varten.[3] Nauhoitus tehtiin nykyisin Mikkelissä olevassa salonkivaunussa, jonne Mannerheim, Hitler, Ryti ja Keitel vetäytyivät lounaan jälkeen keskustelemaan.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikkelin Päämajamuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kiskokabinetti, Marskin salonkivaunu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 - Marskin salonkivaunu[vanhentunut linkki]
- Pala Suomen historiaa - Marsalkan salonkivaunu
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Marskin salonkivaunuun pääsee taas 29.5.2012. Egypt Independent. Viitattu 11.12.2012.
- ↑ Marskin Salonkivaunu Kiskokabinetti. 3.6.2016. Arkistoitu 17.6.2019. Viitattu 15.3.2021.
- ↑ Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa 8. syyskuuta 2006. YLE Elävä arkisto. Viitattu 12.5.2012.
- ↑ Jukka Auramies: Näin syntyi ainutlaatuinen äänite Hitleristä puhumassa normaalilla äänellään – Yleisradion työntekijän keksittyä sankaritarinaa piilomikrofonista pidettiin totena vuosikausia mtvuutiset.fi. 7.10.2018. Viitattu 26.6.2019.